Korkeasaari on siirtynyt uuteen aikaan alkuvuodesta 2010. Sekä pitkäaikainen johtaja Seppo Turunen että intendentti Leif Blomqvist jäivät eläkkeelle vuodenvaihteessa. Eläintarhan perinpohjaiseen uudistamiseen tähtäävän yleissuunnitelman valmisteluvaiheet on saatettu päätökseen ja edessämme on vuoden 2010 aikana konkreettisen rakentamis- ja kehittämisohjelman hyväksyttäminen kaupungin päättävissä elimissä.
Seppo Turusen kaudella Korkeasaari sai nykyisen hallinnollisen rakenteensa. Saari on kehitetty monipuoliseksi palvelu- ja ympäristö-keskukseksi. Nykyinen Korkeasaari tarjoaa suurelle yleisölle kattavan katsauksen maailman biologiseen monimuotoisuuteen eläinkokoelmansa avulla; esimerkiksi sammakkoeläin- ja hyönteislajien esille nosto on ollut Sepon kaudelle leimallista. Ympäristökasvatus ja luontokoulu ovat nopeasti nousseet Korkeasaaren tunnusmerkeiksi ja olemme pääsemässä tässä työssä parhaiden eurooppalaisten tarhojen tasolle.
Sepon kaudella on myös panostettu paljon perinteisen kansanpuiston ulkoasun saavuttamiseen, ja saaren puutarhat ja puistot ovat nyt erinomaisessa kunnossa. Sepon kaudelle on ollut luonteenomaista uudistuminen ja monipuolisten tapahtumien vakiintuminen osaksi saaren vuosirytmiä. Nyt kävijät osaavat odottaa Kissojen yötä, Pääsiäissaarta ja monia muita ohjelmia jotka rytmittävät kaikkia neljää vuodenaikaa. Tässä työssä tärkeänä toimijana on uudistettu markkinointi, joka on taitavasti löytänyt saarelle aivan uusia kävijäjoukkoja. Korkeasaaren ystävät ry:n ja eläintarhojen kattojärjestöjen kanssa toteutettavat suojeluhankkeet kuten Amurin alueen kissapetojen ja uhanalaisten sammakoiden suojeluohjelmat tarjoavat nyt sekä eläintarhalle että sen kävijöille tilaisuuden itse osallistua käytännön suojelutyön tukemiseen. Luonnonvaraisten hoitoa tarvitsevien eläinten kuntoutushoito on saatu pysyvälle pohjalle. Seppo Turunen on osallistunut merkittävällä panoksella suomalaiseen tieteellisten seurojen toimintaan, erityisesti monissa tehtävissä biologian seura Vanamossa. Tunnustukseksi pitkäaikaisesta panoksesta Korkeasaaren kehittämisessä ja tieteellisestä toiminnasta Tasavallan presidentti myönsi joulukuussa 2009 Seppo Turuselle professorin arvon.
Korkeasaaren Teatterin Sammakkorevyy Pääsiäissaari-tapahtumassa 2008
Intendentti Leif Blomqvist on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia eläintieteilijöitä. Hänen ylläpitämänsä lumileopardien kansainvälinen kantakirja on alansa klassikko. Leifin asiantuntemusta käytetään mm. metsäpeuran, ahman, amurinleopardin, aasianleijonan ja vesikon ex-situ toiminnassa maailmanlaajuisesti. Harva eläintarhoissa tai tutkimuslaitoksissa meillä työskentelevä eläintieteilijä on yltänyt sellaiseen julkaisuvauhtiin kuin Leif Blomqvist. Tämän lisäksi hän on työssään auttanut alkuun ja tukenut verkostoitumisensa avulla kokonaista eläintarhabiologien sukupolvea Euroopassa ja maailmalla. Meille korkeasaarelaisille on suuri haaste ylläpitää Leifin avulla saavutettu kansainvälisen yhteistyön taso ja yhteydet.
Aloitin Korkeasaaren uutena johtajana 9.2.2010. Eläintarha on minulle tuttu intendenttivuosilta 1990-1992. Olen intendenttivuosien jälkeen toiminut biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteiden professorina Turun yliopistossa ja vetänyt luonnon monimuotoisuuden suojeluhankkeita erityisesti Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Nämä vuodet ovat antaneet paljon uutta näkemystä maailman ympäristön tilasta. Valitettavasti näkymät ovat olleet voittopuolisesti synkkiä. Seinällä kuivuva amurinleopardinnahka Kiinassa tai sinikurkkuaran höyhenistä valmistettu turistirihkama Boliviassa ovat kertoneet omaa kieltään lajien suojelun vakavuudesta maailmalla. Eläintarhoilla on kiistaton merkitys lajien suojelutyössä sekä Suomessa että muualla.
Korkeasaari on vuonna 2010 ehkä historiansa suurimpien mullistusten kynnyksellä. Helsingin kaupunki on sitoutunut mittavaan uudistusohjelmaan vuosina 2011-2020. Eläintarha tulee yhdistymään muuhun kantakaupunkiin todennäköisesti raitiotieyhteydellä, joka tekee Korkeasaaresta yhä tiiviimmin osan Helsingin keskustaa. Ympärivuotinen käyttö lisääntyy merkittävästi ja palvelujen tulee kasvaa vastaavasti. Yleissuunnitelman perustana olevat vuoden 2008-2009 arkkitehtuurikilpailun tulokset jalostetaan kuluvan vuoden aikana aikataulutetuksi rakentamissuunnitelmaksi, jonka tuloksena on toivottavasti yksi Euroopan innovatiivisimmista eläintarhoista. Suomalaista informaatioteknologian osaamista käytetään hyväksi kun tulevaisuuden Korkeasaarta kehitetään myös virtuaalisena silmänä maailman ympäristön tilaan. Helsingin valintaa vuoden 2012 Design-pääkaupungiksi hyödynnetään myös rakentamisen ja saaren yleisilmeen kehityksessä. Itämeren ympäristö ja ympäristöongelmien ratkaisemisen vaihtoehtojen esittely tulevat myös saamaan osansa tulevaisuuden Korkeasaaressa.
Kiitän edeltäjiäni Ilkka Koivistoa, Seppo Turusta ja Leif Blomqvistia Korkeasaaren ja maailman luonnon puolesta tehdystä työstä ja toivon että heidän asiantuntemuksensa on jatkossakin käytettävissä eläintarhan kehittämisessä!
