|
Kevään tullen oravat vaihtavat karvaa. Harmahtava talviturkki vaihtuu vähitellen ruskeaan tai punaruskeaan kesäasuun. Oravien mahanalunen on aina vaalea. Myös hännän ja tupsukorvien väri säilyy ympäri vuoden, mutta hännän pörröisyys ohenee ja korvatupsutkin häviävät näkyvistä kesäkaudeksi. Oravien väritys vaihtelee eri puolilla maata: Itä-Suomessa yleisiä ovat mustahäntäiset oravat, Lapissa taas punahäntäiset ja talvella hopeanharmaan turkin kasvattavat kurret.
Alun perin havumetsissä asustaneet oravat ovat kaupungeissa sopeutuneet elämään puistoissa ja puutarhoissa. Niillä on monipuolinen ruokavalio, havupuiden siementen lisäksi ne syövät sieniä, marjoja, hedelmiä, tammenterhoja, vihreitä silmuja ja kasvinosia, toukkia, hyönteisiä ja linnunmunia. Huonoina käpyvuosina ne järsivät kuusen silmuja siementen korvikkeeksi. Kalkkia ne saavat kalutessaan luita ja hirvieläinten sarvia. Lintulaudoilta oravat napsivat mielellään maapähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talia. Talven varalle oravat tekevät suuren määrän pieniä ruokakätköjä maahan ja oksanhankoihin eri puolille elinaluettaan.
Orava tekee talvipesän mieluiten havupuuhun. Reviirilleen se rakentaa useita talvi- ja kesäpesiä. Tukevat jäkälillä, heinällä ja sammalilla vuoratut talvi- ja poikaspesät ovat lähellä puun runkoa. Ihmisen lähettyvillä oravat ovat oppineet tiivistämään pesänsä myös keinoaineksilla, mm. rievuilla, eristevillalla ja pehmopapereilla. Orava lämmittää omalla lämmöllään tiiviin pesäkolonsa, kovillakin talvipakkasilla pesän lämpötila voi olla liki 20 astetta. Kesällä ne kokoavat lehtevistä risuista oksanhankoihin kevyitä kesäpesiä, joissa ne käyvät levähtämässä.
Hyvinä ravintovuosina oravat voivat saada jopa kolmet poikaset maalis-syyskuun välillä. Yleensä poikasia syntyy 2-6, mutta joskus jopa kymmenkunta. Emo imettää oravanpoikiaan muutaman kuukauden, minkä jälkeen niiden on pärjättävä omillaan. |
Keväisin ihmiset ottavat usein hylätyiksi luulemiansa pieniä oravia hoteisiinsa. Emon hoiva olisi kuitenkin paras tae oravan selviytymiselle, joten kannattaa ensin rauhassa tarkkailla tilannetta, ja puuttua luonnon kiertoon vasta, jos eläin selvästi kärsii.
Oravat ovat pitkään olleet niin Euroopan kuin Pohjolankin asukkeja. Jääkausien jälkeen, jään vetäytyessä, syntyi uusia oraville sopivia havumetsiä. Nykyisin oravien tilannetta Euroopassa seurataan huolissaan, sillä Englannissa ja Irlannissa Amerikasta tuotu harmaaorava on jo lähes kokonaan syrjäyttänyt alkuperäisen eurooppalaisen oravan. Suomessa on käyty kauppaa oravannahoilla jo ennen keskiaikaa. Suomen kielen sana raha on alun perin tarkoittanut juuri oravan talvinahkaa. Vielä nykyisinkin orava on riistaeläin ja sitä saa metsästää muutaman kuukauden ajan talvikaudella. Metsästys on kuitenkin vähäistä, oravakantaa verottavat enemmän liikenne, kissat, petolinnut, näädät ja nälkä huonoina käpyvuosina.
Toukokuun kilpailussa pääset mm. arvaamaan, mitä hyötyä isoista pullottavista silmistä on oraville.
|
