Sähköpostiosoite
Salasana
Unohditko salasanan?
Rekisteröidy »

toukokuu 2012 »»

matiketopelasu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031   

01/2012 - Ilves

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ilves on ollut perinteisesti Suomessa erämaiden asukki. Ilveskannan kasvaessa ja ihmisasutuksen laajentuessa ilveksiä on alkanut näkyä yhä useammin asutuksen tuntumassa. Etenkin ankarina talvikuukausina nuoria ja nälkäisiä ilveksiä voi ilmaantua pihapiiriin. Ilves ei ole vaarallinen ihmiselle, mutta kotieläimiä se voi napata muun ruuan puutteessa. Ilveksen naapurustossa kotieläimet, mukaan luettuna kissat ja koirat, kannattaakin pitää yön sisällä. Mieluummin ilvekselle maistuu kuitenkin rusakko, fasaani tai kauris.
 
Ilves oli hävitä maastamme 1900-luvun puolivälissä, mutta rauhoituksen ansiosta ja saaliseläinten runsastuttua ilveskanta on kohonnut voimakkaasti. Viimeisten 15 vuoden aikana kanta on kolminkertaistunut, nyt ilveksiä arvioidaan olevan maassamme noin 2500. Levinneisyys kattaa koko Suomen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Uudellamaalla sekä ilvesten että ihmisten tiheydet ovat Suomen huippua. Tuoreiden arvioiden mukaan pelkästään Uudellamaalla elää 250 ilvestä. Huolestuneita yhteydenottoja ilveksistä on viranomaisille tullut jonkin verran. Metsästyslupia saatetaan myöntää kaikkein tiheimmille ilvesalueille. Ilvekset ja ihmiset sopivat kuitenkin elämään rinnatusten ilman suurempia ongelmia.
 
 
Pääkaupunkiseudullakin elää ilveksiä – tupsukorvaan tai sen jälkiin voi törmätä vaikkapa Helsingin Keskuspuistossa, Nuuksiossa tai Sipoonkorven laitamilla. Todennäköisempää kuin itse ilveksen näkeminen on jälkihavainto. Ilveksen pyöreät jäljet ovat kuin isot kissanjäljet, sisäänvedettyjen kynsien jälkiä ei näy. Koiran- ja ketunjäljissä kynsien painaumat näkyvät selvästi.
 
Ilvesten palaamista Keski-Suomeen vauhditettiin 1980-luvulla siirtoistutuksin, kun maan itäosista siirrettiin muutamia ilveksiä uusille alueille. Eläintarhoista ei ole Suomen luontoon ilveksiä vapautettu. Korkeasaaren ilvesten jälkeläisiä tassuttelee sen sijaan Puolan ja Liettuan metsissä. Tarhailvekset ja niiden jälkeläiset ovat sopeutuneet villeihin olosuhteisiin yllättävän hyvin.
 
Osallistu myös ilves-aiheiseen kilpailuun. Kilpailu voimassa tammikuun ajan.
 
Klikkaa kuvia tai katso kuvasarjana.
 
 
 
 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Julkaisujärjestelmä www-sivut dokumentinhallinta monikanavaviestintä markkinointi tilastointi mobiili