|
uutisia amurin alueelta
Joulukuu 2009
Venäläinen byrokratia aiheutti kriisin amurinleopardien suojelualueella
Vuonna 2009 amurinleopardin suojelualueita yhdistettiin Kedrovaya Padin luonnonpuiston alaisuuteen. Puolet amurinleopardin luonnonkannasta, 15-18 leopardia, elää tällä alueella. Vastuu alueesta siirrettiin Venäjän tiedeakatemialta luonnonvaraministeriölle. Uuden suojelualueen tilille ei kuitenkaan tullut valtion varoja kesäkuusta 2009 eteenpäin, joten työntekijöille ei voitu maksaa palkkoja. Asia vietiin oikeuteen ja siitä valitettiin monille tahoille, mutta byrokratia ei nopeutunut. Suojelualueen johtaja maksoi välttämättömät kulut, kuten puhelinlaskut, postikulut ja oikeusmaksut, omasta pussistaan.
Lokakuussa suojelualueen 32 työntekijästä 24 oli lomautettu palkanmaksuviiveiden takia. Osa metsänvartijoista oli valmis jatkamaan vapaaehtoistyönä, mutta alueella ei voitu partioida estämässä salametsästäjiä ja tulipaloja, koska varoja ei ollut polttoaineen ostoon. Useat kansainväliset järjestöt tarjosivat apuaan, mutta suojelualueen johdon mielestä palkat ja muut peruskustannukset ovat Venäjän hallituksen vastuualuetta.
Marraskuun lopussa tilanne on vihdoin muuttunut paremmaksi. ”Kedrovaya Pad saa rahoitusta, joten palkkoja maksetaan taas, mutta koko alueen ylläpitoon ei ole vieläkään resursseja. Joulukuussa odotetaan päätöstä valtion vuoden 2010 budjetista alueen hoitoon. Kun budjetti tiedetään, voimme arvioida muun avun tarvetta”, kertoo Amurin kissapetojen asiantuntija Michiel Hötte.
Salametsästys on verottanut amurintiikerikantaa
Amurintiikerikantaa seurataan tarkoilla laskennoilla joka kymmenes vuosi. Vuonna 2005 Venäjällä oli 428-502 tiikeriä ja tiikerikannan kehitys näytti vakaalta. Lisäksi vuosittaisessa laskennassa seurataan aluetta, jolla elää 15-18 % Venäjän tiikereistä. Vuonna 2005 tältä alueelta löydettiin 115 aikuista tiikeriä, mutta vuonna 2009 laskettiin enää 56 tiikeriä.
Laskennan koordinaattori Yuri Dunishenko on hyvin huolissaan tilanteesta: ”Runsasluminen talvi on voinut estää tiikereitä liikkumasta tavalliseen tapaan, mutta se ei selitä neljän vuoden ajan pienentynyttä tiikerikantaa. Todennäköisin selitys on salametsästys.”
Salametsästys on tiikereiden suurin uhka. Myös tiikerin saalistamien hirvieläinten kannat ovat pienentyneet, koska niitä metsästetään laittomasti. Tiikerituotteilla on jatkuva kysyntä perinteisessä aasialaisessa kansanlääkinnässä ja kasvava kysyntä Venäjällä. Riittämätön lainsäädäntö mahdollistaa salametsästyksen ja valvonta alueella on puutteellista. Venäläiset tiedemiehet ja järjestöt ovat tehneet parannusehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.
|
