|
|
 |
|
VISENTTI
Bison bonasus bonasus
S visent, E wisent/ European bison, D Wisent |
|
| Lahko: |
sorkkaeläimet (Artiodactyla) |
| Heimo: |
onttosarviset (Bovidae) |
| Alaheimo: |
nautaeläimet (Bovinae) |
| Koko: |
pituus 2,5-3 m, säkäkorkeus 1,8-2 m,
paino naaraat 600-700 kg,
urokset 800-1300 kg |
| Kantoaika: |
41 viikkoa |
| Poikasia: |
1 |
| Elinikä: |
n. 20 vuotta |
|
yleistä
Visentti on biisonin eurooppalainen serkku. Elinalueet olivat laajat vielä 1800-luvun lopulla, mutta visentit harvinaistuivat metsästyksen takia. Viimeinen luonnossa elänyt visentti ammuttiin Puolan Bialowiezassa vuonna 1921.
Visentin pelastukseksi koituivat eläintarhat. Visenttejä oli tarhoissa noin 50 yksilöä ja ne saatiin lisääntymään niin hyvin, että visentti voitiin palauttaa luontoon 1950-luvulla. Myös Korkeasaaresta on viety visenttejä suojelualueelle Venäjälle. Visenttien nykyinen luonnonkanta on runsaan tuhannen yksilön kokoinen ja suojelutyötä jatketaan edelleen.
|
|
suojelu
Visentti kuuluu EEP-lajeihin. EEP (European Endangered species Program) tarkoittaa eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaa, jossa lajista pidetään kantakirjaa ja sen lisääntymistä säädellään koordinaattorin antamien ohjeiden mukaan.
Korkeasaari on mukana 21 lajin EEP-ohjelmissa. Näiden lajien lisäksi kymmenkunta lajia kuuluu eurooppalaisiin kantakirjalajeihin (ESB). Korkeasaaren lajeista noin kolmannes on uhanalaisia ja kuuluu eläintarhojen lajikomiteoiden seuranta- ja ohjelmalajeihin. Euroopan eläintarhaliitto EAZA:n ylläpitämiin ohjelmiin ja kantakirjoihin kuuluviin lajeihin pääset tutustumaan liiton kotisivuilla.
Korkeasaaren visenttejä on palautettu luontoon Venäjän luonnonpuistoihin.
|
Levinneisyys
|
|
AJANKOHTAISTA
|
