|
|
|
|
|
|
|
|
 |
Uudet pennut ja poikaset
|
korkeasaaren uudet pennut ja poikaset
|
Korkeasaaren varsinainen pentubuumi ajoittuu touko-kesäkuulle, jolloin syntyy kilejä ja vasoja sekä kuoriutuu linnunpoikasia. Kengurut ja trooppisten talojen eläimet voivat saada poikasia ympäri vuoden. Kevätkaudella 2012 Korkeasaareen ei ole syntynyt vielä pentuja tai poikasia. |
|
|
|
MONGOLIANVILLIHEVONEN (s. 1.11.2011)
Korkeasaaren mongolianvillihevosille syntyi orivarsa marraskuun ensimmäisenä yönä. Lauma suhtautuu hontelojalkaiseen tulokkaaseen suurella huolenpidolla. Varsa seurailee emoaan ja innostuu välillä kirmailemaan tarhassa tai kieppumaan emonsa ympärillä. Maitoa saatuaan varsaa alkaa unettaa saman tien – se nuokkuu usein seisaallaan ennen kuin käy makuulle. Aikuisten hevosten esimerkkiä seuraten se on maistanut jo heinääkin. Emo imettää varsaansa yli puoli vuotta. Mongolianvillihevoset ovat ainoita aitoja villihevosia. Viimeiset yksilöt hävisivät luonnosta 1960-luvulla, mutta eläintarhoissa villihevoset ovat lisääntyneet hyvin ja lajia palautetaan luontoon. Mongoliassa elää tällä hetkellä noin 300 villihevosta.
|
|
|
VALKOPÄÄSAKI (s. 2.10.2011)
Amazonia-talossa asustavien valkopääsakien perheeseen syntyi nuorimmainen lokakuun alussa. Elämänsä alkutaipaleet poikanen vietti tarrautuneena emon vatsakarvoihin. Parin viikon iässä se siirtyi tarkkailemaan maailmaa emon selkäpuolelle ja reilun kuukauden ikäisenä on aika ottaa ensimmäisiä omia askelia. Emon kyytiin poikanen turvautuu tarvittaessa vielä pitkään. Syntyessään sakinpoikaset ovat harmaita, joten ne sulautuvat erinomaisesti emon turkkiin. Pojat muuttuvat aikuistuttuaan mustiksi ja niiden naama vaalenee, tytöt pysyvät aikuisinakin harmaina. Sakiperheeseen kuuluu vanhempien ja pikkuisen lisäksi sisaruksia edellisiltä vuosilta. |
|
|
PIKKUPANDA (s. 4.7.2011)
Pikkupandoille syntyi pentu elokuun alussa. Elämänsä ensimmäiset neljä kuukautta se vietti tiivisti pesäpöntön kätkössä, kuten pikkupandoilla on tapana. Lokakuun lopulla se on alkanut liikkua ulkosalla. Pennun vuotta vanhempi isoveli odottaa omassa tarhassaan muuttoa ranskalaiseen eläintarhaan. Uuteen kotiin muutto on edessä myös tämän kesäiselle poikapennulle vuoden päästä, sillä pikkupandat ovat haluttuja muiden eläintarhojen keskuudessa. |
|
|
KULTALEIJONATAMARIINI (s. 21.6.2011)
Kultaleijonatamariiniperhe sai uuden jäsenen juhannuksen tienoilla. Tamariineilla pääasiallisen lastenhoitovastuun kantaa isä. Tällä kertaa pienokaista hoitivat kuitenkin isoveli ja muu perhe, sillä poikasen isä menehtyi aiemmin keväällä. Ensimmäiset viikot poikanen matkusti veljensä tai äitinsä selässä, mutta nyt se loikkii jo omin jaloin yhtä ketterästi kuin muukin perhe. Pikkusiskoa hoitaessaan muut sisarukset ovat saaneet arvokasta lastenhoitokokemusta tulevaisuuden varalle. Kultaleijonatamariini on uhanalainen laji, joten onnistunut perheenlisäys on tärkeä lajin suojelun kannalta. |
|
|
metsäpeura (s. 11.5. & 30.5.2011)
Metsäpeuranvasat syntyvät yleensä touko-kesäkuussa. Niin tänäkin vuonna. Vasat ovat uros ja naaras. Metsäpeurojen vasat eivät ole pilkullisia, toisin kuin monien muiden hirvieläinten vasat. Ne ovat väriltään ruskeita, mutta muuttuvat kesän aikana aikuisen tavoin harmaiksi. Metsäpeuroja tavataan vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Suomessa peuroja on Kainuussa ja Keski-Suomessa. Kainuun ja etenkin Venäjän Karjalan kannat ovat viime vuosina taantuneet, joten eläintarhojen metsäpeuroilla on entistä tärkeämpi merkitys lajin suojelussa. Palautusistutuksia Karjalaan suunnitellaan. |
|
|
alppivuohi (s. 1.6.-5.6.2011)
Alppivuohi on Euroopan Alppien varmajalkainen kiipeilijä. Kili osaa juosta ja kiipeillä jo ensimmäisenä elinpäivänään. Parin päivän ikäisenä se on yhtä nopea ja ketterä kuin vanhempansa. Alppivuohi synnyttää useimmiten kaksoset, mutta nuoret tai hyvin vanhat naaraat voivat saada vain yhden kilin. Korkeasaaressa syntyneitä alppivuohia on siirretty luontoon Itävallan Alpeille useita kymmeniä yksilöitä 1990-2000-luvuilla. Nykyään alppivuohilla menee luonnossa jälleen varsin hyvin, vaikka se 1800-luvulla oli lähes hävitetty sukupuuttoon. Alppivuohenkilejä syntyy Korkeasaaressa useampia joka kevät.
|
|
|
lapinpöllö (s. 4.5.2011)
Lapinpöllön pesällä havaittiin ensimmäiset merkit kahdesta poikasesta toukokuun alussa. Poikasten ensimmäisiä viikkoja seurattiin nettikameran välityksellä. Pesä oli onton puunrungon päässä. Poikaset lähtevät pesästä muutaman viikon iässä jo ennen kuin oppivat lentämään. Nyt poikaset ovat murrosikäisinä hieman epäsiistin näköisiä, kun poikasuntuva on vaihtumassa aikuisen höyheniksi. Pesimäaikaan pöllövanhemmat voivat olla hyvin aggressiivisia ja pöllöjen hoitajan täytyykin suojautua kypärin ja muin suojavarustein. Myös luonnossa etenkin pöllöäidit puolustavat ärhäkästi poikasiaan, joten jos näet luonnossa menninkäisen näköisiä pöllönpoikasia, varo vihaista emoa! Korkeasaaressa on ihasteltu lapinpöllön poikasia jo vuosikymmenien ajan. Pöllöt ovat aina olleet eläintarhan osaamisen vahva alue. Koska poikasia on kuoriutunut reilusti yli sata, lähes jokaisessa eurooppalaisessa eläintarhassa on Korkeasaaressa syntynyt pöllö tai sen jälkeläinen.. |
|
|
kengurut (syntyy useaan otteeseen vuodessa)
Punaniskavallabit ovat keskikokoisia kenguruita Australian eteläosista. Ne asustavat Korkeasaaressa samalta seudulta kotoisin olevan emun kanssa yhteisessä tarhassa. Kengurutarhassa asustaa neljä poikasta, joista osa on jo lähtenyt pussista, osa viettää vielä suurimman osan ajastaan emonsa pussissa. Syntyessään pikkurillin kynnen kokoinen poikanen ryömii pussiin ja kiinnittyy nisään. Se viettää pussissa ainakin puoli vuotta, ennen kuin alkaa kurkkia ensimmäisiä kertoja ulkomaailmaan. Kengurut lisääntyvät Korkeasaaressa ympäri vuoden. |
|
|
KÄÄPIÖMANGUSTIT (s. 20.4.2011)
Kääpiö- eli pikkumangustilaumaan syntyi toukokuussa kolme poikasta, jotka ovat lauman silmäteriä. Elämänsä ensimmäiset viikot mangustinpoikaset viettivät maanalaisessa luolassa, mutta nyt ne ovat jo innokkaasti mukana maanpäällisissä meiningeissä.
Laumassa asuu poikasten vanhempien lisäksi liuta isosiskoja ja –veljiä. Vanhemmat sisarukset auttavat pienten poikasten hoidossa. Laumassa vallitsee arvojärjestys, jossa poikasten emo, alfanaaras, on ensimmäisenä. Toiseksi korkeimmassa asemassa ovat pienet poikaset, vasta niiden jälkeen tulee alfauros ja sen jälkeen lauman muut jäsenet.
|
|
|
Takinilaumaan syntyi kili keväisenä sunnuntaiaamuna 27.2.2011. Takininkili on aikuiseen verrattuna suhteettoman pieni, se painaa vain 5-7 kg, kun aikuinen voi olla jopa 400 kilon painoinen. Himalajan rinteiltä kotoisin oleva takini kuuluu eurooppalaiseen kantakirjaohjelmaan, mutta se ei ole vielä kovin tavallinen näky eläintarhoissa.
Ensimmäiset Korkeasaaren takinit saapuivat 2000-luvun alussa saksalaisista eläintarhoista. Korkeasaaressa syntyneitä takineita on lähetetty ulkomaisiin eläintarhoihin – viime syksynä kaksi nuorta urosta matkasi Englantiin ja helmikuussa nuori naaras Riikan eläintarhaan Latviaan.
|
|
|
|
|
|
