Huuhkaja

Näyttävän kokoinen huuhkaja käyttää korkeita kallioita huhuilu- ja tähystyspaikkoinaan ja rakentaa pesänsä puunrungon, juurakon tai suuren kiven kupeelle sateensuojaan. Muninta tapahtuu maalis-huhtikuulla. Huuhkaja voi pesiä myös rakennuksiin kaupungissa, jos saalista on riittävästi tarjolla. Laji on tarkka pesimärauhastaan.

Huuhkaja on maailman suurin pöllölaji. Naaras on koirasta kookkaampi.

Huuhkaja saalistaa hämärässä. Saaliseläimet voivat olla samaa kokoluokkaa kuin lintu itse. Kookkaimpia saaliita ovat jänikset ja jopa nuoret supikoirat. Pikkujyrsijät ovat keskeisessä osassa pesimäajan ravintoa, joten huonoina jyrsijävuosina huuhkajat yleensä jättävät pesinnän väliin, vaikka muita saaliseläimiä olisi tarjolla. Saaristoalueella huuhkajat pyydystävät pääasiassa vesilintuja. Kaupungistuneet huuhkajat herkuttelevat kaneilla, rotilla ja puluilla.

Suojelu

1900-luvun puolivälissä huuhkaja oli vainottu lintu ja harvinaistui tämän vuoksi huolestuttavasti. Vuodesta 1966 laji on ollut rauhoitettu pesimäaikaan ja vuodesta 1983 kokonaan. Tällä hetkellä Suomessa pesii noin 1200-1400 paria. Tavallisimpia kuolinsyitä ovat sähkölankoihin lentäminen sekä ajoneuvoihin törmääminen.

Korkeasaaresta on 1980-90-luvuilla vapautettu lukuisia eläintarhassa kuoriutuneita ja sinne luonnosta vahingoittuneina tuotuja huuhkajia Norjaan, Ruotsiin ja Saksaan sikäläisten luontoonpalautusprojektien kautta. Paljolti suomalaishuuhkajien ansiosta näiden maiden huuhkajakannat on saatu pelastettua.

Huuhkajalla on pitkät korvatupsut ja kekäleenoranssit silmät.

Korkeasaaressa

Huuhkajanaaras on kuoriutunut Korkeasaaressa 1987 ja on jo niin vanha, ettei ole lisääntynyt enää viime vuosina. Sen nuori kumppani (s. 2008) on kotoisin ruotsalaisesta Nordens Arkin eläintarhasta. Edellisen kerran huuhkajilla on ollut poikasia 2005, jolloin nämä kaksi nuorta naaraspöllöä muuttivat luontoon Ruotsiin samaa matkaa Skansenin eläintarhan nuorten huuhkajien kanssa.