lisääntymisohjelmat
Korkeasaaren eläintarha pitää valistustehtävän rinnalla lajien suojelutyötä tärkeimpänä tehtävänään. Siksi se osallistuu aktiivisesti 21 lajin koordinoituun eurooppa-laisen suojeluohjelmaan (EEP). Näiden lajien lisäksi eläintarhassa on kantakirjalajeja ja lajikomiteoiden seu-raamia lajeja. Korkeasaaren lajeista noin kolmannes on uhanalaisia ja kuuluu eläintarhojen seuranta- ja ohjel-malajeihin.
EEP-lajit (European Endangered species Program eli eurooppalainen lajinsuojeluohjelma) on varustettu laji-taulussa sarvikuonosymbolilla. Näistä lajeista voit myös lukea lisää eläimet ja ympäristö osiosta.
Korkeasaari osallistuu suojelutyöhön koordinoimalla kahden lajin EEP-ohjelmaa (lumileopardi ja ahma). Lisäksi Korkeasaari pitää uhanalaisten Markhor-vuohien ja suomalaisten metsäpeurojen kantakirjaa. Myös ranta-lintujen (Charadriiformes) eurooppalaisen lajikomitean puheenjohtajuus on Korkeasaaren vastuulla. Korkea-saaressa monitoroidaan myös vuosittain suokukkojen ja vihersäihkyjien eläintarhakantoja Euroopassa. Kuraatto-reilla ja intendentillä on myös useita jäsenyyksiä lajikomi-teoissa (mm. kulaani ja vesikko).
Korkeasaaren eläimistä pidetään jatkuvasti päivitettävää eläinrekisteriä, josta selviää syntyneiden ja kuolleiden, sekä saapuneiden ja lähetettyjen eläinten määrät. Nämä rekisterit toimitetaan vuosittain valvoville viranomaisille Elintarviketurvallisuusvirastoon ja Suomen ympäristökes-kukseen.
TAKAISIN LUONTOON
Korkeasaaresta on viimeisen parin vuosikymmenen aikana vahvistettu useiden eläinlajien alkuperäisten elinalueiden luonnonvaraisia kantoja. Luontoon palau-tukset tehdään IUCN:n luontoonpalautusohjeiden mu-kaan, jotka edellyttävät tarkkoja selvityksiä ja yksilöiden sopeuttamista ennen niiden palauttamista luontoon. Hankkeet ovat kalliita ja aikaa vieviä, jonka vuoksi Korkeasaari tekee usein yhteistyötä muiden eläintarhojen kanssa. Näitä yhteistyöhankkeita ovat olleet mm. alppikauriiden siirtäminen Itävaltaan, ilvesten lähettäminen Puolaan, huuhkajien palauttaminen Etelä-Ruotsiin, metsä-kissojen luontoon palautus Etelä-Saksassa ja visenttien vienti venäläisiin luonnonpuistoihin.
Huuhkaja
TARHAKANNAN HALLINTA
Korkeasaari vaihtaa eläimiä muiden eurooppalaiseen eläintarhayhdistykseen kuuluvien tarhojen kanssa. Näin voidaan varmistaa hyvät olosuhteet Korkeasaaressa syntyneille pennuille. Eläintarhoilla on verkkopohjainen ”Available/Wanted” -lista, jossa tarjotaan ylimääräisiä ja haetaan puuttuvia eläimiä. Useat eläimet joutuvat muuttamaan pois Korkeasaaresta aikuiseksi kasvettuaan, sillä urokset eivät yleensä hyväksy täysikasvuiseksi varttunutta urosjälkeläistään. Ei myöskään ole tarkoitus, että tarhakanta muuttuisi liian sisäsiittoiseksi ja siksi on myös tarpeen lähettää naarasjälkeläisiä lisääntymään muihin eläintarhoihin. Minkään lajin vaihtamisessa ei käytetä rahaa, koska halutaan estää pentutehtailu ja eläimillä keinottelu.
Lisääntymisohjelmaan kuuluvien lajien sijoituksesta vastaa koordinaattori, joka miettii parhaat perimäaineksen yhdistelmät uusille pariskunnille. Joskus kuitenkin syntyy ongelmia ylimääräisistä uroksista. Kaikilla lajeilla syntyy yhtä paljon uros- ja naarasjälkeläisiä, mutta monella sosiaalisella lajilla ryhmään sopii vain yksi uros.
Joskus voidaan muodostaa uroslaumoja joihinkin eläintarhoihin, mutta tämä onnistuu vain silloin, jos täysikasvuiset urokset sietävät toisiaan. Korkeasaaressa on käytössä jonkin verran ylimääräisiä varatarhoja, jossa eläimet voivat odottaa lähtöä toiseen tarhaan. Joskus paperisota voi vaatia jopa kuukausia, ja täysikasvuiseksi kasvanut uros on tällöin erotettava laumastaan.
|
 |
|
EEP - ESB
 Korkeasaari osallistuu eurooppalaisten eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin. Koska eläintarhoilla on käytössä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä verkoston, jossa uhanalaisten lajien populaatioita pidetään yllä. Korkeasaaressa on tarhattuna 21 eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP) kuuluvaa lajia ja uusia lajeja hankkiessamme suosimme suojeluohjelmiin kuuluvia lajeja.
Suojeluohjelmissa pyritään aluksi siihen, että eläintarhoissa asuvat yksilöt saadaan lisään-tymään. Tarhakantojen kasvattamisessa pyri-tään säilyttämään eläinten perimä ja käyttäy-tyminen mahdollisimman luonnonmukaisena. Tässä työssä lajiin suojeluun perehtyneillä biologeilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunnitellaan ja valitaan sopivat parit. Niinpä esimerkiksi Korkeasaaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.
Tarhakantojen kasvattamisen lisäksi eläintar-hat tukevat mahdollisuuksien mukaan myös lajien suojelua alkuperäisillä elinalueilla. Myös tiedotus ja valistus ovat osa samaa luonnon-suojelutyötä. Samalla, kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymyk-set kuten sademetsien hävittäminen tai moni-muotoisuuden säilyttämisen merkitys. |
|
Nykyään eläinten lisääntyminen eläintarhoissa on varsin yleistä. Tällöin joidenkin lajien jälkeläisiä saattaa syntyä liikaa. Syntymisen rajoittaminen on mahdollinen keino, mutta monet ehkäisyvalmisteet aiheuttavat terveys-ongelmia, joista eläinlääkärit eivät pidä. Pentujen synty-minen on monelle eläinlajille tärkeä sosiaalinen tapahtu-ma. Siksi Korkeasaaressa on joissain tapauksissa päädytty lopettamaan ylimääräisiä eläinyksilöitä. Mahdol-lisuuksia mukaan ruhot voidaan syöttää Korkeasaaren pedoille, mitä kautta ne siirtyvät luonnon normaaliin kiertokulkuun. Kaikki Korkeasaaressa kuolleet ja lopetetut eläimet tutkitaan EVIRA:ssa ja tulokset kirjataan. Näin eläimet edesauttavat vielä kuoltuaankin lajin hoito- ja biologisen tiedon karttumista.
Eettiset perusteet
Korkeasaaren henkilökunta tuntee vastuuta tarhassa syntyneistä eläimistä. Siksi eläimiä hoitavat henkilöt pitävät asianmukaista lopettamista parempana vaihtoehtona kuin eläimen lähettämistä tuntemattomaan tarhaan. Samaa periaatetta noudatetaan myös luonnosta hoitoon tulevien eläinten suhteen. Vain täydellisen terve eläin voi palata takaisin villiin elämäänsä. Huonokuntoisen eläimen vapauttaminen tarkoittaa usein vain sen lähettämistä nopeaan ja ehkä tuskalliseenkin kuolemaan.
LUONNOSTa pelastetut
Korkeasaaressa pidetään joitakin luonnosta hoitoon tulleita eläinyksilöitä, jotka eivät ole kyllin terveitä palatak-seen luonnonmukaiseen elämään. Tällaisia ovat mm. eräät kahlaajat, vesilinnut ja pöllöt.
Jotkut petolinnut, kuten huuhkajat ja maakotkat, ovat invali-dinakin kyenneet lisääntymään Korkeasaaressa ja niiden jälkeläisiä on voitu palauttaa Suomen luonnonkantoja vahvistamaan. Tällainen hyvin onnistunut projekti on 1990-luvulla tapahtunut useiden nuorten maakotkien vapaut-taminen eteläiseen Suomeen. Korkeasaaresta vapautettu naaraskotka onnistui myös pariutumaan villin kotkan kans-sa ja kasvattamaan onnistuneesti jälkeläisen.
|
