|
|
 |
|
Emu
Dromaius novaehollandiae
R emu, E emu |
|
|
Lahko: |
kasuaarilinnut (Casuariiformes) |
| Heimo: |
emut (Dromaiidae) |
| Koko: |
korkeus 1,8-2 m, paino 30-50 kg |
| Munia: |
8-10, munan paino 600-660 g |
|
Haudonta-aika: |
54-59 vrk |
|
Elinikä:
|
luonnossa harvoin yli 10 vuotta
(tarhaoloissa jopa 30 vuotta) |
|
yleistä
Emu on afrikkalaisen strutsin jälkeen maailman toiseksi suurin lintu. Strutsin tavoin emu kuuluu sileälastaisiin lintuihin. Nimitys tulee linnun luuston rakenteesta – muilla linnuilla rintalastassa on suuri, terävä harjanne, johon lentolihakset kiinnittyvät. Sileälastaisilta tämä luuharjanne puuttuu, sillä niiden surkastuneet lentolihakset eivät tarvitse tukevaa kiinnityskohtaa. Emun siivet ovat surkastuneet (vain 20-senttiset tyngät) ja se on siis lentokyvytön.
Emut muodostavat pieniä laumoja, jotka vaeltelevat ruohostomailla. Pesimäaikaan parvet hajoavat ja pariskunta valtaa itselleen reviirin, jolta muut lajitoverit ajetaan pois. Naaraan munittua maassa olevaan pesään koiras ryhtyy hautomaan. Naaras ei osallistu haudontaan eikä poikasten hoitoon, vaan voi pariutua vielä toisenkin koiraan kanssa. Koiras hoitaa poikasia yksinhuoltajana kunnes ne ovat noin puolen vuoden ikäisiä.
|
|
suojelu
Aikoinaan emulajeja oli useampia. Sekä Australian mantereella että läheisillä Kuningas- ja Kengurusaarilla oli kussakin oma lajinsa, mutta siirtolaisten saavuttua emut tuhottiin nopeasti sukupuuttoon kaikkialta muualta paitsi mantereelta. Mantereen lajikin oli vähällä tuhoutua vainon ja metsästyksen vuoksi. Nykyisin laji on täysin rauhoitettu ja sen säilyminen on turvattu – sitä pidetään Australian kansallislintuna.
Eläintarhassa emu on edustava esimerkki lentokyvyttömistä sileälastaisista linnuista.
|
|
|
|
AJANKOHTAISTA
|
