|
|
 |
|
Punaniskavallabi
Macropus rufogriseus
R Bennetts känguru, E King Island Wallaby |
|
| Osaluokka: |
Metatheria (istukattomat nisäkkäät) |
|
Lahko: |
harvaetuhampaiset (Diprotodontia) |
| Heimo: |
kengurut (Macropodidae) |
|
Koko:
|
pituus 60-70 cm (+ häntä),
paino korkeintaan 27 kg
(urokset suurempia kuin naaraat) |
|
yleistä
Vallabit ovat keskikokoisia kenguruita. Punaniskavallabi elää metsiin rajoittuvilla ruohostomailla ja pensaikkoseuduilla, mutta viihtyy myös vuoristoalueilla. Laji on varsin karaistunut ja kestää jossain määrin kylmää.
Kenguruiden, kuten muidenkin pussieläinten, kantoaika on erittäin lyhyt, suunnilleen kuukausi. Naaraan pussin vatsanseinämässä on neljä erillistä maitorauhasta nisineen. Vastasyntynyt sokea, kalju, toukkamainen poikanen kiinnittyy näistä yhteen ryömittyään ensin itse naaraan sukupuoliaukosta pussiin. Vallabinpoikanen painaa syntyessään vain 0,3 grammaa. Useilla kengurulajeilla naaras parittelee heti synnytyksen jälkeen, mutta munasolu alkaa kehittyä vasta myöhemmin, kun pussi vapautuu edelliseltä poikaselta.
Poikanen pysyy pussissa monta kuukautta. Vähitellen se poistuu pussista lyhyiksi ajoiksi ja lähtee lopulta kokonaan 5-11 kuukauden iässä. Useimmat kengurut jatkavat poikasen imetystä samasta nisästä tämän jälkeen vielä 2-6 kuukautta. Poikasen kasvaessa emon nisästä erittyvän maidon koostumus muuttuu.
|
|
suojelu
Punaniskavallabi (eli bennetinkenguru) on yhä runsaslukuinen sekä Australian mantereen itä- ja eteläosissa että Tasmaniassa.
|
|
|
|
AJANKOHTAISTA
|
