Brasilialaiset kultaleijonatamariinit lisääntyivät onnistuneesti ensimmäisen kerran Korkeasaaressa.
Kaksi kananpojan kokoista poikasta tutkii maailmaa emon tai uroksen niskavilloista käsin. Tamariinit kantavat vastasyntyneitä poikasiaan päiväsaikaan mukanaan, lukuun ottamatta pöntössä vietettyjä imetystuokioita. Yöllä ne nukkuvat puunkolossa poikastensa kanssa.
Kultaleijonatamariinit synnyttävät yleensä kaksoset. Poikaset voivat painaa jopa viidenneksen emon painosta. Emo keskittyy imettämiseen ja antaa päävastuun poikasten kantamisesta urokselle tai vanhemmille sisaruksille. Ennen muuttoa toiseen eläintarhaan nuoret tamariinit keräävät hoitokokemusta Korkeasaaressa, koska se lisää aikanaan niiden omien jälkeläisten selviytymistä.
Eläintarhoissa syntyneistä kultaleijonatamariineista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa ja tarhoissa elää tällä hetkellä noin 500 yksilöä.
Luonnossa kultaleijonatamariineja on pienellä rajatulla alueella Brasilian rannikkosademetsissä. Vielä 10 vuotta sitten niitä oli vain noin 500 ja ne luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi.. Maailman eläintarhoissa syntyneitä apinoita on Brasiliassa istutettu onnistuneesti luontoon vuodesta 1984 alkaen. Lisääntymisohjelma on ollut menestyksekäs ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan lajin tilanne luonnossa on kohentunut, vaikkakin laji luokitellaan edelleen uhanalaiseksi (IUCN 2003). Tällä hetkellä Brasiliassa arvioidaan elävän noin 1600 kultaleijonatamariinia.
Pahimpana uhkana kultaleijonatamariineille on niiden elinalueiden metsien pirstoutuminen. Vuonna 2004 eläintarhat keräsivät varoja Brasilian rannikkosademetsien suojeluun. Rahalla ostettiin metsäalueita ja luotiin ns. sademetsäkäytäviä, joita pitkin eristyneet apinapopulaatiot voivat jälleen päästä lisääntymään keskenään.
