Eläintarhojen tehtävät

Maailman eläin- ja kasvilajit vähenevät huolestuttavaa vauhtia. Kun lajien määrä vähenee, ekosysteemit ovat entistä haavoittuvampia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ikään kuin vakuutus maapallon elinolosuhteiden muuttumisen varalle.

Eläintarhoilla on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä oma erikoistehtävänsä. Tarhaamalla voidaan pelastaa uhanalaisia lajeja, jotka ovat luonnosta kokonaan häviämässä. Useille lajeille eläintarhat ovat olleet viimeisenä turvapaikkana. Sukupuuttoon olisivat hävinneet mm. eurooppalainen visentti ja kaliforniankondori, mongolialainen Przewalskin hevonen ja arabialainen valkobeisa, jollei niitä olisi saatu säilymään ja lisääntymään eläintarhoissa. Suurimpana haasteena on saada aikaan sellaiset olosuhteet, että harvinaisten lajien lisääntyminen saadaan onnistumaan.

Eläintarhoissa kasvatettuja eläimiä myös palautetaan takaisin luontoon: uusia eläinkantoja on perustettu alueille, joilta laji on kokonaan hävinnyt tai olemassa olevia kantoja on vahvistettu tarhatuilla eläimillä. Luonnossa uhanalaisten tai hävinneiden eläinkantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä työtä, tarvitaan monien suojelutyötä tekevien tahojen yhteistyötä ja siirtoistutuksia, monien eläinsukupolvien ajan.

Kansainvälinen yhteistyö

Korkeasaaren eläintarha kuuluu maailman vanhimpiin eläintarhoihin. Eläintarhat, Korkeasaari niiden mukana, ovat viime vuosikymmeninä tulleet yhä selvemmin mukaan luonnonsuojeluun luontotietouden levittäjinä ja osallistumalla uhanalaisten lajien suojeluhankkeisiin.

Eläintarhojen toiminta perustuu kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeasaari on mukana Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA), Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA), Maailman luonnonsuojeluliiton alaisen Conservation Breeding Specialist Group-järjestön ja Maailman eläintarhaopettajien (IZE) toiminnassa.

Korkeasaari osallistuu eurooppalaisten eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin. Koska eläintarhoilla on käytössä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä verkoston, jossa uhanalaisten lajien populaatioita pidetään yllä. Korkeasaaressa on tarhattuna 21 eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, EEP, kuuluvaa lajia ja uusia lajeja hankkiessamme suosimme suojeluohjelmiin kuuluvia lajeja.

Suojeluohjelmissa pyritään aluksi siihen, että eläintarhoissa asuvat yksilöt saadaan lisääntymään. Tarhakantojen kasvattamisessa pyritään säilyttämään eläinten perimä ja käyttäytyminen mahdollisimman luonnonmukaisena. Tässä työssä lajiin suojeluun perehtyneillä biologeilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunnitellaan ja valitaan sopivat parit. Niinpä esimerkiksi Korkeasaaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.

Tarhakantojen kasvattamisen lisäksi eläintarhat tukevat mahdollisuuksien mukaan myös lajien suojelua alkuperäisillä elinalueilla. Myös tiedotus ja valistus ovat osa samaa luonnonsuojelutyötä. Samalla, kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymykset kuten sademetsien hävittäminen tai monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys.

EAZA
WAZA
IUCN