Suojelutyö Korkeasaaressa

Lisäännyttämisohjelmat

Korkeasaaren eläintarha pitää ympäristökasvatustehtävän rinnalla lajien suojelutyötä tärkeimpänä tehtävänään. Siksi se osallistuu aktiivisesti parinkymmenen lajin osalta koordinoituun eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (EEP). Näiden lajien lisäksi eläintarhassa on kantakirjalajeja ja lajikomiteoiden seuraamia lajeja. Korkeasaaren lajeista noin kolmannes on uhanalaisia ja kuuluu eläintarhojen seuranta- ja ohjelmalajeihin.

EEP-lajit (European Endangered species Program eli eurooppalainen lajiensuojeluohjelma) on merkitty lajitaulussa sarvikuonosymbolilla. Näistä lajeista voit lukea lisää myös Eläimet-osiosta.

Korkeasaaresta käsin koordinoidaan kierteissarvivuohen EEP-ohjelmaa. Pöllöjen eurooppalaisen lajistokomitean puheenjohtajuus on Korkeasaaren vastuulla. Korkeasaaressa monitoroidaan myös vuosittain suokukkojen ja vihersäihkyjien eläintarhakantoja Euroopassa. Kuraattoreilla ja intendentillä on myös useita jäsenyyksiä lajikomiteoissa (mm. lumileopardi, kulaani, aasianleijona, amurinleopardi, valkopääsaki, keisaritamariini ja vesikko).

Korkeasaaren eläimistä ylläpidetään eläinrekisteriä, josta selviää syntyneiden ja kuolleiden, sekä saapuneiden ja lähetettyjen eläinten määrät. Nämä rekisterit toimitetaan vuosittain valvoville viranomaisille Elintarviketurvallisuusvirastoon ja Suomen ympäristökeskukseen.

Takaisin luontoon

Korkeasaaresta on viimeisen parin vuosikymmenen aikana vahvistettu useiden eläinlajien alkuperäisten elinalueiden luonnonvaraisia kantoja. Luontoonpalautukset tehdään IUCN:n luontoonpalautusohjeiden mukaan, jotka edellyttävät tarkkoja selvityksiä ja yksilöiden sopeuttamista ennen niiden palauttamista luontoon. Hankkeet ovat kalliita ja aikaa vieviä, jonka vuoksi Korkeasaari tekee usein yhteistyötä muiden eläintarhojen kanssa. Näitä yhteistyöhankkeita ovat olleet mm. alppivuohien siirtäminen Itävaltaan, ilvesten lähettäminen Puolaan, huuhkajien palauttaminen Etelä-Ruotsiin, metsäkissojen luontoonpalautus Etelä-Saksaan ja visenttien vienti venäläisiin luonnonpuistoihin.

Partakorppikotkan luontoonpalautus Alpeille

Kuvat partakorppikotkan luontoonpalauttamisesta

Tarhakannan hallinta

Korkeasaari vaihtaa eläimiä muiden eurooppalaiseen eläintarhayhdistykseen kuuluvien tarhojen kanssa. Näin voidaan varmistaa hyvät olosuhteet Korkeasaaressa syntyneille poikasille. Eläintarhoilla on verkkopohjainen ”Available/Wanted” -lista, jossa tarjotaan ylimääräisiä ja haetaan puuttuvia eläimiä. Useat eläimet joutuvat muuttamaan pois Korkeasaaresta aikuiseksi kasvettuaan, sillä urokset eivät yleensä hyväksy täysikasvuiseksi varttunutta urosjälkeläistään. Ei myöskään ole tarkoitus, että tarhakanta muuttuisi liian sisäsiittoiseksi ja siksi on myös tarpeen lähettää naarasjälkeläisiä lisääntymään muihin eläintarhoihin. Minkään lajin vaihtamisessa ei käytetä rahaa, koska halutaan estää pentutehtailu ja eläimillä keinottelu.

Lisääntymisohjelmaan kuuluvien lajien sijoituksesta vastaa koordinaattori, joka miettii parhaat perimäaineksen yhdistelmät uusille pariskunnille. Joskus kuitenkin syntyy ongelmia ylimääräisistä uroksista. Kaikilla lajeilla syntyy yhtä paljon uros- ja naarasjälkeläisiä, mutta monella sosiaalisella lajilla ryhmään sopii vain yksi uros.

Joskus voidaan muodostaa uroslaumoja joihinkin eläintarhoihin, mutta tämä onnistuu vain silloin, jos täysikasvuiset urokset sietävät toisiaan. Korkeasaaressa on käytössä jonkin verran ylimääräisiä varatarhoja, jossa eläimet voivat odottaa lähtöä toiseen tarhaan. Joskus paperisota voi vaatia jopa kuukausia, ja täysikasvuiseksi kasvanut uros on tällöin erotettava laumastaan.

Nykyään eläinten lisääntyminen eläintarhoissa on varsin yleistä. Tällöin joidenkin lajien jälkeläisiä saattaa syntyä liikaa. Syntymisen rajoittaminen on mahdollinen keino, mutta monet ehkäisyvalmisteet aiheuttavat terveys-ongelmia, joista eläinlääkärit eivät pidä. Pentujen syntyminen on monelle eläinlajille tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Siksi Korkeasaaressa on joissain tapauksissa päädytty lopettamaan ylimääräisiä eläinyksilöitä. Mahdollisuuksia mukaan ruhot voidaan syöttää Korkeasaaren pedoille, mitä kautta ne siirtyvät luonnon normaaliin kiertokulkuun. Kaikki Korkeasaaressa kuolleet ja lopetetut eläimet tutkitaan EVIRA:ssa  ja tulokset kirjataan. Näin eläimet edesauttavat vielä kuoltuaankin lajin hoito- ja biologisen tiedon karttumista.

Eettiset perusteet

Korkeasaaren henkilökunta tuntee vastuuta tarhassa syntyneistä eläimistä. Siksi eläimiä hoitavat henkilöt pitävät asianmukaista lopettamista parempana vaihtoehtona kuin eläimen lähettämistä tuntemattomaan tarhaan. Samaa periaatetta noudatetaan myös luonnosta hoitoon tulevien eläinten suhteen. Vain täydellisen terve eläin voi palata takaisin villiin elämäänsä. Huonokuntoisen eläimen vapauttaminen tarkoittaa usein vain sen lähettämistä nopeaan ja ehkä tuskalliseenkin kuolemaan. Korkeasaari noudattaa eläinten pidossa Maailman eläintarhaliiton eettisiä periaatteita.

Luonnosta pelastetut

Korkeasaaressa pidetään joitakin luonnosta hoitoon tulleita eläinyksilöitä, jotka eivät ole kyllin terveitä palatakseen luonnonmukaiseen elämään. Tällaisia ovat mm. eräät kahlaajat, vesilinnut ja pöllöt. Jotkut petolinnut, kuten huuhkajat ja maakotkat, ovat invalidinakin kyenneet lisääntymään Korkeasaaressa ja niiden jälkeläisiä on voitu palauttaa Suomen luonnonkantoja vahvistamaan. Tällainen hyvin onnistunut projekti on 1990-luvulla tapahtunut useiden nuorten maakotkien vapauttaminen eteläiseen Suomeen. Korkeasaaresta vapautettu naaraskotka onnistui myös pariutumaan villin kotkan kanssa ja kasvattamaan onnistuneesti jälkeläisiä.