Avoinna tänään 10–16

Makeita unia!

Karhut nukkuvat jo talviuntaan, mutta suurin osa Korkeasaaren lajeista on hyvin hereillä talvella.

LUE LISÄÄ

Ohjelma tänään

ELÄINTEN RUOKINNAT

PALVELUT

  • 10:00 - 15:00 Ravintola Karhu
  • 10:00 - 16:00 Bistro & Café Bron
  • 10:00 - 16:00 MiniShop lipunmyynnissä
LUE LISÄÄ

PÄÄSYLIPUT VERKKOKAUPASTA

Pääsylippuja myydään ympäri vuoden Korkeasaaren lipunmyynnissä ja verkkokaupassa. Verkkokaupasta ostetut ennakkoliput ovat voimassa kolme kuukautta ostopäivästä.

OSTA LIPUT

DIGIKARTTA

Korkeasaaressa on paljon näkemistä ja kokemista myös talvella! Karhut, pesukarhut ja alppimurmelit vetäytyvät talvilevolle, riikinkukot, kanit, pikkuvuohet, kanat, emut ja kengurut pääsevät sisätiloihinsa pakkasia pakoon, mutta muutoin eläimet puuhastelevat kuten kesälläkin. Mitä sinä haluaisit nähdä tänään?

KATSO KARTTAA

Amurintiikeri

Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella elelee maailman pohjoisin tiikerin alalaji amurin- eli siperiantiikeri. Se on myös maailman suurin kissapeto. Aikuinen urostiikeri voi painaa lähes 300 kiloa. Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta ja se ui mielellään. 1940-luvulla amurintiikereitä oli luonnossa vain noin 40 yksilöä.

Lue lisää

ELÄIMELLISIÄ UUTISIA

Tilaa Korkeasaaren uutisia ja pysyt ajan tasalla Suomen eläimellisimmän saaren kuulumisista! Pääset kerran kuussa ilmestyvien Zootisten kanssa eläytymään eläinmaailman ihmeisiin.

TILAA UUTISKIRJE

ELÄIMET TARVITSEVAT APUA!

Korkeasaari on vahvasti mukana luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä. Korkeasaari on lahjoittanut 10 vuoden aikana yli 350 000 euroa luonnonalueilla tapahtuvaan suojelutoimintaan. Tule mukaan tekemään suojelutyötä!

OSALLISTU JA AUTA

VAIHDA VUOSIKORTTIIN

Vuosikortti on voimassa joka päivä jouluaattoa lukuunottamatta, myös tapahtumissa. Kun vaihdan pääsylipun vuosilippuun, saat myös muita huikeita etuja.

LUE LISÄÄ

Visentti

Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä huonosti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin sekä Kaukasuksella että Puolassa elävät viimeiset visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli onneksi vielä eläintarhoissa ja visentti voitiin palauttaa takaisin alkuperäisille elinalueilleen.

Lue lisää