Korkeasaaressa kirmailee yli 50 eläinlasta!
Kuhertajagaselleja, pikkuvuohia, markhoreita, metsäpeuroja, villisikoja...
Lauantaina 20.7.2019 Korkeasaaressa vietetään apinapäivää. Apinalinnalla askarrellaan apinoille virikkeitä ja pyöritetään onnenpyörää, jolla kerätyt varat lahjoitetaan luonnonvaraisia berberiapinoita niiden elinalueilla…
Kesällä Korkeasaaressa on vipinää ja vilskettä. Eläinten luona järjestetään joka päivä erilaisia eläintuokioita, joissa asiantuntevat oppaamme kertovat lisää lajeista ja niiden suojelusta. Tule Vuohipihalle tai Kengurukujalle, piipahda jäätelöllä, lounaalla tai Korkeasaaren kaupassa. Eläintarha on kesällä avoinna iltakahdeksaan.
Korkeasaaressa on paljon näkemistä ja kokemista keväällä! Karhut ja pesukarhut ovat heränneet talviuniltaan, ja esimerkiksi villisikojen porsaat leikkivät innokkaasti mutavellissä. Riikinkukot, kanit, pikkuvuohet, kanat, emut ja kengurut pääsevät sisätiloihinsa vielä viileämpää ilmaa pakoon, mutta muutoin eläimet puuhastelevat kuten kesälläkin. Mitä sinä haluaisit nähdä tänään?
Arolla käyskentelee neljä mongolianvillihevostammaa, jotka ovat syntyneet eläintarhoissa. Lauman viides jäsen on ori, joka seuraa valppaana ympäristöä laumaansa vartioiden. Tammat…
Helsinki Cup, yksi Euroopan suurimmista juniorijalkapalloturnauksista, tuo kaupunkiin tulevalla viikolla lähes 1 400 joukkuetta ja yli 20 000 nuorta pelaajaa.…
Tilaa Korkeasaaren uutisia ja pysyt ajan tasalla Suomen eläimellisimmän saaren kuulumisista! Pääset kerran kuussa ilmestyvien Zootisten kanssa eläytymään eläinmaailman ihmeisiin.
Korkeasaari on vahvasti mukana luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä. Korkeasaari on lahjoittanut 10 vuoden aikana yli 350 000 euroa luonnonalueilla tapahtuvaan suojelutoimintaan. Tule mukaan tekemään suojelutyötä!
Vuosikortti on voimassa joka päivä ympäri vuoden, myös tapahtumissa. Kun vaihdat pääsylipun vuosilippuun, saat myös muita huikeita etuja.
Korkeasaaren Amazonia-taloon muutti juhannuksen aikaan täplikäs pikkukissa, margai. Kissaneiti on vielä nimeä vailla, joten nyt kutsumme kaikki pohtimaan: mikä margaille…
Kultatamariinien luonnonkanta oli pienimmillään 150 yksilön kokoinen.
Eläintarhoissa amurintiikereitä on noin 450 ja niiden geeniperimä on luonnon tiikereitä monimuotoisempi.
matkimisen taitureina Korkeasaaren korpit ovat omaksuneet ainakin naapuritarhan metsäpeurojen ääniä.
Partakorppikotkan ruosteenpunainen väri tulee linnun ottamista rautaoksidipitoisista mutakylvyistä.
Hyasinttiaran raakunnan voimakkuus voi ylittää 130 desibeliä!
Hermostuessaan kaksikyttyräinen kameli voi sylkeä.
Milut kuolivat sukupuuttoon Kiinasta, mutta laji pelastui tarhattujen yksilöiden ansiosta.
Kosioaikaan riikinkukkukoiraat esittelevät sulkiaan hurmatakseen naaraita.
Sierainlaiskiainen saattaa viettää koko elämänsä yhdessä sademetsän puussa.
Mongolianvillihevosten ja kesyhevosten sukulaisuussuhde on aina kiehtonut ihmisten mieliä, ja nyt tämä Aasian aroilla elävä villihevoslaji on noussut yllättäen esiin…
Saukko viihtyy virtaavien vesistöjen äärellä. Tämä näätäeläin on varsinainen vesipeto; sillä on vettä hylkivä turkki, räpylämäiset käpälät ja se liikkuu sulavasti vedessä. Saukko pyydystää etenkin kaloja, sammakoita ja rapuja. Maalla saukko on kömpelömpi ja saattaa talvella vauhdittaa kulkuaan laskemalla liukumäkeä.
