Makeita unia!
Karhut nukkuvat jo talviuntaan, mutta suurin osa Korkeasaaren lajeista on hyvin hereillä talvella.
”Sä oot mitä sä syöt, ja se pätee eläimiin yhtä lailla kuin ihmisiin”, vertaa eläinten ravitsemusneuvoja Aino Pietikäinen. Hänen työtään…
Pääsylippuja myydään ympäri vuoden Korkeasaaren lipunmyynnissä ja verkkokaupassa. Verkkokaupasta ostetut ennakkoliput ovat voimassa kolme kuukautta ostopäivästä.
Korkeasaaressa on paljon näkemistä ja kokemista myös talvella! Karhut, pesukarhut ja alppimurmelit vetäytyvät talvilevolle, riikinkukot, kanit, pikkuvuohet, kanat, emut ja kengurut pääsevät sisätiloihinsa pakkasia pakoon, mutta muutoin eläimet puuhastelevat kuten kesälläkin. Mitä sinä haluaisit nähdä tänään?
Karhut ovat kömpineet talvipesiinsä Korkeasaaressa. Viime viikkoina 17- ja 12-vuotiaat naaraskarhut ovat nuokkuneet unisina ja haluttomina liikkumaan. Nyt talvipesän luukut…
Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Korkeasaaren lipunmyynnissä on saatavilla 19.11.-6.1. Kurren talviturkin arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen…
Itä-Siperian metsissä, Amur-joen alueella elelee maailman pohjoisin tiikerin alalaji amurin- eli siperiantiikeri. Se on myös maailman suurin kissapeto. Aikuinen urostiikeri voi painaa lähes 300 kiloa. Amurintiikeri on säänkestävä kissapeto – se ei säikähdä lunta eikä pakkasta ja se ui mielellään. 1940-luvulla amurintiikereitä oli luonnossa vain noin 40 yksilöä.
Tilaa Korkeasaaren uutisia ja pysyt ajan tasalla Suomen eläimellisimmän saaren kuulumisista! Pääset kerran kuussa ilmestyvien Zootisten kanssa eläytymään eläinmaailman ihmeisiin.
Korkeasaari on vahvasti mukana luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä. Korkeasaari on lahjoittanut 10 vuoden aikana yli 350 000 euroa luonnonalueilla tapahtuvaan suojelutoimintaan. Tule mukaan tekemään suojelutyötä!
Vuosikortti on voimassa joka päivä jouluaattoa lukuunottamatta, myös tapahtumissa. Kun vaihdan pääsylipun vuosilippuun, saat myös muita huikeita etuja.
Korkeasaaren pikkumangustien elämää pääsee taas seuraamaan suorana lähetyksenä livekameran avulla! Africasia-talossa asuvat aktiiviset ja leikkisät mangustit ovat monen suosikkeja, myös…
20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa on visenttejä.
Mongolianvillihevoslaumaa johtaa vahvin tamma.
Milulla näyttää olevan hirven sarvet, kamelin niska, lehmän sorkat ja aasin häntä.
Metsäpeurat kasvattavat uudet sarvet joka vuosi.
Sinikurkkuarojen syövät myrkyllisiä siemeniä. Siksi ne syövät välillä savea, joka neutraloi myrkyn.
Viimeisin varma havainto suomalaisesta vesikosta on vuodelta 1992 Sotkamosta.
Korkeasaaren pikkupandan poikanen liikkuu jo päivittäin tarhassaan. Heinäkuussa syntynyt urospoikanen on kasvanut lähes aikuisen pikkupandan mittoihin, mutta sen tunnistaa hyvin…
Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä huonosti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin sekä Kaukasuksella että Puolassa elävät viimeiset visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli onneksi vielä eläintarhoissa ja visentti voitiin palauttaa takaisin alkuperäisille elinalueilleen.
