Korkeasaaren pikkupandan poikanen liikkuu jo aktiivisesti tarhassaan. Heinäkuussa syntynyt urospoikanen on kasvanut lähes aikuisen yksilön mittoihin, mutta sen tunnistaa hyvin…
Pääsylippuja myydään ympäri vuoden Korkeasaaren lipunmyynnissä ja verkkokaupassa. Verkkokaupasta ostetut ennakkoliput ovat voimassa kolme kuukautta ostopäivästä.
Lähde Kurre-oravan kanssa Korkeasaareen seuraamaan eläinten syyspuuhia! Tarina johdattaa Kurren jäljissä syksyiselle kierrokselle ympäri eläintarhan. Reitti on merkitty tarinaan karttanumeroin. Selaa tarinaa mobiililaitteella tai pyydä tarina lipunmyynnistä eläintarhaan saapuessasi.
Kaksi nuorta amurintiikeriä seuraa kiinnostuneina aidan vieressä. Joukko ihmisiä työskentelee toisella puolella aitaa. Kookas alumiinilaatikko nousee ilmaan traktorin kannattelemana. Tiikerit…
Mikä eläinisistä torkkuu, vaikka emolla on tassut täynnä työtä? Entä mikä huolehtii poikasista emon viilettäessä baanalla, ehkä jo uuden uroon…
Berberiapina eli magotti on ainoa Euroopan alueella elävä kädellinen – ihmisen ohella. Gibraltarilla on pieni kaupungistunut berberiapinoiden populaatio, mutta suurin osa lajin edustajista elää Marokon ja Pohjois-Algerian vuoristometsissä.
Tilaa Korkeasaaren uutisia ja pysyt ajan tasalla Suomen eläimellisimmän saaren kuulumisista! Pääset kerran kuussa ilmestyvien Zootisten kanssa eläytymään eläinmaailman ihmeisiin.
Korkeasaari on vahvasti mukana luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä. Korkeasaari on lahjoittanut 10 vuoden aikana yli 350 000 euroa luonnonalueilla tapahtuvaan suojelutoimintaan. Tule mukaan tekemään suojelutyötä!
Vuosikortti on voimassa joka päivä jouluaattoa lukuunottamatta, myös tapahtumissa. Kun vaihdan pääsylipun vuosilippuun, saat myös muita huikeita etuja.
Valtava keltakuvioinen käärme luikertelee vieressäsi ja yhtäkkiä ahma tuo kuononsa aivan kasvojesi eteen. Korkeasaaren uudet 360-videot vievät katsojan vierailulle eläimen…
20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa on visenttejä.
Mongolianvillihevoslaumaa johtaa vahvin tamma.
Milulla näyttää olevan hirven sarvet, kamelin niska, lehmän sorkat ja aasin häntä.
Metsäpeurat kasvattavat uudet sarvet joka vuosi.
Sinikurkkuarojen syövät myrkyllisiä siemeniä. Siksi ne syövät välillä savea, joka neutraloi myrkyn.
Viimeisin varma havainto suomalaisesta vesikosta on vuodelta 1992 Sotkamosta.
Korkeasaaren mongolianvillihevoset Hanna ja Helmi ovat asuneet jo neljä kuukautta Mongolian Takhin Talissa. Mongolian kesä oli kuuma, mutta sadetta saatiin…
Pampa-agutit ovat kotoisin Etelä-Amerikan keskiosien trooppisten savannien ympäröimistä metsiköistä. Ne liikkuuvat maassa mutta tekevät puun juuriston alle luolia ja yöpyvät joskus myös ontoissa puunkoloissa. Agutin ravintoa ovat hedelmät, kasvikset sekä erilaiset mehikasvit. Pelästyessään se nostaa takapäänsä punertavat karvat pystyyn, onhan aguti sukua piikkisioille.
