Lux Korkeasaari valaisee lumileopardien tulevaisuutta!
Valotaidefestivaali ensimmäistä kertaa Korkeasaaressa 25.12.2019 - 8.1.2020.
Kissalaaksoon on saapunut uusi tuuheakarvainen täpläturkki – talveen erinomaisesti sopeutunut lumileopardi. 2,5-vuotias kissapeto istuu korkealla tähystyspaikallaan, josta näkyy meren yli…
Korkeasaaressa on paljon näkemistä ja kokemista ympäri vuoden! Mitä sinä haluaisit nähdä tänään?
Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija matkusti lokakuussa Barbary Macaque Awareness and Conservation -kansalaisjärjestön suojelutiimin avuksi kenttätyöhön Marokkoon. BMAC työskentelee uhanalaisten berberiapinoiden auttamiseksi…
Mitä kuuluu Hannalle ja Helmille, nelivuotiaille mongolianvillihevosille, jotka syntyivät Korkeasaaressa ja liikkuvat nyt oman laumansa kanssa lajin kotiseuduilla Mongoliassa Gobi…
Tilaa Korkeasaaren uutisia ja pysyt ajan tasalla Suomen eläimellisimmän saaren kuulumisista! Pääset kerran kuussa ilmestyvien Zootisten kanssa eläytymään eläinmaailman ihmeisiin.
Korkeasaari on vahvasti mukana luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä. Korkeasaari on lahjoittanut 10 vuoden aikana yli 350 000 euroa luonnonalueilla tapahtuvaan suojelutoimintaan. Tule mukaan tekemään suojelutyötä!
Vuosikortti on voimassa joka päivä ympäri vuoden, myös tapahtumissa. Kun vaihdat pääsylipun vuosilippuun, saat myös muita huikeita etuja.
Seitsemisen kansallispuistoon vapautettiin viime viikolla seitsemän metsäpeuraa alueella sijaitsevasta totutustarhasta. Myös Lauhanvuoren metsäpeuratokka sai täydennystä. Tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille…
Ahman poikaset ovat syntyessään valkoturkkisia. Mainio suojaväri lumiseen maastoon!
Talvella vain metsäpeuranaarailla on sarvet, ne suojelevat sarvilla vasojaan ja harvoja ruokapaikkoja.
Ainut jäljellä oleva villihevoslaji, mongolianvillihevonen, on kotoisin Aasian aroilta.
Tunturipöllökoiras on lähes kokovalkoinen, naaraalla on tummia pilkkuja suojavärinä.
Sirosta ja hennosta olemuksestaan huolimatta vikunja on Etelä-Amerikan kestävimpiä eläimiä.
Suomen kansallisaarteen, saimaannorpan, saattaa päästä ensi kesänä näkemään omassa salmessaan keskellä Helsinkiä. Korkeasaaren eläintarha hakee poikkeuslupaa villieläinsairaalaan hoidettavaksi tuodun, luonnossa…
Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä huonosti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin sekä Kaukasuksella että Puolassa elävät viimeiset visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli onneksi vielä eläintarhoissa ja visentti voitiin palauttaa takaisin alkuperäisille elinalueilleen.
