Aasianleijona

Panthera leo persica

Leijonia on aikoinaan elänyt laajalla alueella Afrikassa, Aasiassa ja jopa eteläisessä Euroopassa. Nykyään niitä elää ainoastaan Saharan eteläpuolisen Afrikan savanneilla sekä yhdellä metsäalueella Luoteis-Intiassa, jossa elää erittäin uhanalainen aasianleijona. Osa maailman leijonapopulaatioista on jo kuollut sukupuuttoon.

Aasianleijonat elävät Intiassa Girin kansallispuistossa, joka sijaitsee Gujaratin alueella. Aasianleijonauroksilla harjan karva on lyhyempi kuin afrikkalaisilla leijonilla, mutta niiden olkapäillä ja kainaloissa on enemmän karvoitusta.

Leijonat elävät laumoissa, toisin kuin kaikki muut kissaeläimet. Naaraat saalistavat ravinnon laumalle: saaliiksi voi jäädä esimerkiksi antilooppi tai villisika. Urokset pitävät huolta reviiristä ja kuuluttavat sitä kauas kantavilla karjahduksillaan.

Suojelu

Aasianleijonat ovat erittäin uhanalaisia. Ne rauhoitettiin 1950-luvulla ja suojelutoimia on siitä lähtien tiukennettu Girin kansallispuiston alueella. Vilkasliikenteiset tiet, karjankasvatus, saaliseläinten väheneminen ja lisääntyvä ihmisväestö vaikeuttavat leijonakannan kasvua. Pienen elinalueensa takia aasianleijona on erityisen altis luonnonkatastrofeille tai tautiepidemioille. Girin metsäaluetta ympäröi tiheä ihmisasutus, joten leijonat eivät pääse siirtymään sieltä minnekään. Toistaiseksi aasianleijonia ei ole onnistuttu levittämään muille alueille Intiassa.

Aasianleijona on suojeltu kansainvälistä eläinkauppaa rajoittavalla CITES-sopimuksella, jossa se kuuluu liitteeseen I, eli kaikki sillä käytävä kauppa on kielletty – poikkeusluvalla kuitenkin esimerkiksi siirrot eläintarhojen välillä ovat mahdollisia.

Aasianleijona luokiteltiin aiemmin omaksi alalajikseen, mutta nykyisin tutkijat katsovat sen kuuluvan osaksi leijonan pohjoista alalajiia. Aasianleijonapopulaatio on kuitenkin eriytynyt omanlaisekseen, ja siksi sitä suojellaan eläintarhoissakin oman suojeluohjelmansa puitteissa. Korkeasaari on myös rahoittanut aasianleijonien geneettistä tutkimusta, jonka avulla saadaan niiden suojelua tukevaa tietoa.

Aasianleijonista pidetään maailmanlaajuista kantakirjaa Intiasta käsin, jonka lisäksi eurooppalaisten eläintarhojen aasianleijonat kuuluvat EEP-suojeluohjelmaan. Euroopan eläintarhojen aasianleijonat polveutuvat yhdeksästä Intian valtion 1990-luvun alussa lahjoittamasta yksilöstä. Näistä yhdeksästä kantavanhemmasta kolme sijoitettiin Korkeasaareen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren ensimmäiset aasianleijonat saatiin lahjoituksena Intian valtiolta vuonna 1992.

Nykyään Korkeasaaressa asuu kolme naarasleijonaa ja vuonna 2023 saksalaisessa Schwerinin eläintarhassa syntynyt uros Tarak. Naaraista Kalyana on lauman vanhin, se on syntynyt vuonna 2010 Bristolin eläintarhassa. Kyna puolestaan on syntynyt vuonna 2014 Dublinin eläintarhassa ja Arja 2017 Fota Wildlife Parkissa, joka sijaitsee myös irlannissa.

Kissalaakso

Kuuluu EEP-suojeluohjelmaan