Akaattikotilo

Akaattikotilo on yksi suurimmista maakotiloista. Sen kuori kasvaa 10-15 sentin mittaiseksi ja painoa kotilolle voi kertyä jopa 200 grammaa. Muiden kotiloiden tavoin se on kaksineuvoinen, eli samassa yksilössä on sekä naaraan että koiraan sukusoluja. Se tulee sukukypsäksi reilun puolen vuoden ikäisenä.

Laji on alun perin kotoisin Itä-Afrikan sademetsistä ja muilta metsäalueilta, mutta on levinnyt ihmisen mukana myös muualle Afrikkaan, Aasiaan, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Sen ravintoa ovat kasvinosat ja maahan pudonneet hedelmät. Ne tarvitsevat ruokavalioonsa myös kalkkia kuorensa kasvattamiseen.

Akaattikotilot ovat hämäräaktiivisia, mutta liikkuvat terraariossa jonkun verran päivälläkin. Luonnossa ne ovat liikkeellä kostealla säällä – kuivassa ympäristössä akaattikotilo voi vetäytyä kuoreensa ja vaipua horrosmaiseen tilaan. Kosteuden noustessa se tulee taas esiin kuorestaan, rikkoen kuoren suulle suojakseen tekemänsä kalkkiläpän.

Suojelu

Akaattikotilo on levinnyt ihmisen mukana laajalle ja siitä on muodostunut monin paikoin kasvituholainen. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei ole luokitellut akaattikotiloa uhanalaisuusluokituksessaan, mutta listaa sen yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista. Suomen luonnossa akaattikotilo ei pärjää. Lajia pidetään myös lemmikkieläimenä.

Korkeasaaressa

Akaattikotiloiden terraario sijaitsee Africasia-talossa. Terraariossa asuu useita eri-ikäisiä akaattikotiloita.