Alppimurmeli on Euroopan kolmanneksi suurin jyrsijä majavan ja piikkisian jälkeen. Tämä oravan sukulainen elää perheryhmissä, jossa on lisääntyvän parin lisäksi kahden vuoden poikasia. Parivuotiaina nuoret murmelit lähtevät perustamaan omaa perhettä. Perheryhmät muodostavat isompia yhdyskuntia alueilla, missä murmeleita on paljon.

Alppimurmeli on sopeutunut vuoriston kylmään talveen vetäytymällä maanalaiseen luolastoonsa ja vaipumalla horrokseen. Kevään varalle murmelit ovat varastoineet pesäänsä heinää ja muuta ravintoa, jolloin ruokaa on saatavilla heti kevään koittaessa.

Yksi murmeleista pitää vahtia ja varoittaa tarvittaessa muita kimeällä vihellyksellä.

Suojelu

Alppimurmelit eivät ole uhanalaisia, eikä lajin ole havaittu vähentyneen. Laji luokitellaankin nykyisin elinvoimaiseksi. Sata vuotta sitten alppimurmeleita metsästettiin paljon lihan, turkin ja rasvan vuoksi. Lajia metsästetään vielä nykyisinkin jonkin verran Sloveniassa ja Itävallassa vapaa-ajan harrastuksena. Paikoitellen vuoriston puuvyöhykkeellä elävät alppimurmelit eivät löydä sopivia avoimia elinalueita, koska karja ei enää laidunna vuorilla entiseen tapaan. Puolassa ja Slovakiassa alppimurmelit ovat tarkasti suojeltuja.

Alppimurmelien maan alle kaivama luolasto voi periytyä saman perheen jälkeläisille useiden sukupolvien ajan.

Korkeasaaressa

Alppimurmelit muuttivat uutena lajina Korkeasaareen juhannukseksi 2018. Saksalaisesta eläintarhasta saatujen murmeliveljesten koti on Ravintola Pukin ja Kissalaakson välissä. Murmelit ovat kaivaneet tarhaan omat tunnelinsa, joissa ne myös horrostavat talven ajan.