Huiluharakkatasku on yksi Kaakkois-Aasian sademetsien taidokkaimmista laulajista. Laulaessaan se lainaa säkeitä muiden lintujen laulusta. Koiras on yläpuoleltaan kiiltävän musta ja sillä on pitkä pyrstö. Vatsapuoli on alalajista riippuen oranssi tai kastanjaruskea, ja pyrstön alapinnassa on valkoista. Naaras on selkäpuolelta harmaampi ja sillä on paljon lyhyempi pyrstö. Huiluharakkataskusta on erotettu 14 alalajia.

Huiluharakkatasku on paikkalintu, joka viihtyy trooppisissa metsissä, mutta myös plantaaseilla ja hakkuualueilla, kunhan sen suojaksi löytyy tiheää aluskasvillisuutta ja onkaloita. Lintu etsii maasta ja metsän alimmista kerroksista ravinnokseen niveljalkaisia, matoja ja marjoja.

Huiluharakkataskun laulu on ensimmäinen koskaan äänitetty linnunlaulu. Äänite on tallennettu Frankfurtin eläintarhassa vuonna 1889 – samana vuonna kun Korkeasaari on perustettu!

Luonteeltaan laji on ujo ja aktiivisimmillaan hämärissä, mutta puolustaa ahkerasti reviiriään lajikumppaneita vastaan. Pesimäaikana pariskunta asuu yhdessä, mutta pesimäajan ulkopuolella koiraalla ja naaraalla on omat reviirinsä. Kosiomenoihin kuuluu erilaisia ääniä ja eleitä, ja koiraan pitkän pyrstön esittelyllä on myös tärkeä rooli kosiomenoissa. Pesä on puun kolossa. Työnjako on selkeä: naaras rakentaa pesän ja hautoo, koiras pitää vahtia ja tuo naaraalle ruokaa. Haudonta kestää 12-14 vuorokautta. Kumpikin vanhempi ruokkii poikasia, jotka lähtevät pesästä noin kahden viikon iässä.

Suojelu

Laulutaitonsa vuoksi huiluharakkatasku on yksi halutuimmista paikallisten laululintukilpailujen lajeista, laululintujen pitäminen lemmikkinä kuuluu kaakkoisaasialaiseen perinteeseen. Jokainen näistä linnuista pyydystetään luonnosta ja siksi Indonesian metsät ovat hiljentyneet.

Pyydystämisen lisäksi elinympäristön tuhoutuminen muodostanee lajille uhan. Huiluharakkataskuja tavataan suojelualueilla, mutta muita aktiivisia suojelutoimia lajin eteen ei laajemmassa mittakaavassa ole. Vaikka koko laji luokitellaan elinvoimaiseksi, osa itäisistä ja kaakkoisista alalajeista on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Lajilla käytävää kauppaa on rajoitettu vuodesta 2023 alkaen: huiluharakkatasku kuuluu CITES-sopimuksen II-liitteeseen, eli sen kuljettaminen kansainvälisten rajojen ylitse vaatii vientiluvan.

Huiluharakkatasku oli yksi Euroopan eläintarhayhdistyksen Silent Forest -suojelukampanjan kohdelajeista. Eläintarhat keräsivät varoja lintujen pelastamiseksi ja lisäännyttävät uhanalaisia laululintuja tarhoissa sekä kannustavat kävijöitä tiedostamaan ja estämään lintuihin kohdistuvia uhkia. Huiluharakkatasku otettiin keväällä 2023 mukaan eläintarhojen yhteiseen suojeluohjelmaan (EEP), johon myös Korkeasaaren linnut kuuluvat.

Huiluharakkataskun ja monen muun uhanalaisen laululintulajin suojelu hyödyttää myös muita saman alueen lajeja.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen saapui syksyllä 2020 naarashuiluharakkatasku Antwerpenin eläintarhasta. Se asuu Africasia-talon tropiikkipuolella. Se sai kumppanin joulukuussa 2021 Kööpenhaminan eläintarhasta.