Jättiäistuhatjalkainen Jättiläistuhatjalkainen on kaikista kookkain kaksoisjalkaislaji. Se on kotoisin itäisestä Afrikasta Mosambikin, Tansanian ja Kenian alueelta. Lajin levinneisyys kaikissa maissa ei kuitenkaan ole tarkasti tiedossa. Ne ovat kasvinsyöjiä ja hajottajia, syöden sekä eläviä että kuolleita kasvinosia ja esimerkiksi lahopuuta. Suurin osa tuhatjalkaisista on kaksoisjalkaisia ja juoksujalkaisia. Vanhin tunnettu kaksoisjalkaisen fossiili on 428 miljoonan vuoden takaa, ja kyseessä lienee yksi ensimmäisistä maalla ilmaa hengittäneistä eläimistä. Valtaosa kyseisen kauden eläimistä eli meressä, ja ainoat maalle nousseet eläimet olivat juoksujalkaiset ja hämähäkkieläimet. Nimestään huolimatta aikuisillakaan tuhatjalkaisilla ei ole tuhatta jalkaa, vaan raajapareja on lajista riippuen paristakymmenestä hieman yli kolmeensataan. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee jättiläistuhatjalkaisen elinvoimaiseksi. Maatalouden ja asutuksen levittäytymisen myötä sen elinalueet saattavat kuitenkin kutistua. Tutkimusta lajin tarkemmasta levinneisyydestä ja populaatiokoosta tarvittaisiin. Jättiläistuhatjalkaisia pidetään myös terraarioeläiminä, ja niitä myös kerätään lemmikiksi luonnosta. Keräämisen laajuutta ja vaikutusta luonnonkantaan ei kuitenkaan tiedetä. USA:ssa kaksoisjalkaisten maahantuonti on kielletty, sillä tuhatjalkaisen kantamien punkkien epäillään aiheuttavan haittaa maataloudessa. Korkeasaaressa Jättiläistuhatjalkaisten terraario löytyy Africasia-talosta. Ne saapuivat Korkeasaareen vuonna 2020, ja niiden kanssa samassa terraariossa asuu afrikanoliivituhatjalkaisia.
