Kierteishäntäskinkki

Kierteishäntäskinkki elää kotoperäisenä Tyynen valtameren Salomonsaarilla ja Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvilla lähisaarilla. Se on suurin tunnetuista skinkeistä, jopa 75-80 cm mittainen. Tämä lehtien syöjä asuu puissa ja käyttää pitkää, taipuisaa häntäänsä apuna kiipeillessään. Skinkki on liikkeellä yleensä yöllä ja nukkuu päivän kolossaan.

Skinkki käyttää häntäänsä viidentenä raajana.

Skinkit ovat tarkkoja reviiristään ja elävät pienessä perheryhmässä. Naaras synnyttää yleensä vain yhden poikasen vuodessa. Uros ja naaras puolustavat reviiriä ja poikastaan muilta ryhmään kuulumattomilta. Yöeläiminä ne tunnistavat toisensa ensisijaisesti hajuaistinsa avulla. Sosiaalisissa ryhmissä eläminen on harvinaista matelijoiden keskuudessa.

Suojelu

Kierteishäntäskinkin elinalue on suppea ja metsien hakkuu on vakava uhka elinalueiden säilymiselle. Skinkit ovat harvinaistuneet, koska ne ovat hitaita lisääntymään. Skinkkejä kerätään myös paljon lemmikeiksi, mikä on vaikuttanut luonnonkantoihin. Lajin kansainvälistä kauppaa rajoitetaan CITES-sopimuksella.

Yli puolet kierteishäntäskinkin pituudesta on häntää.

Korkeasaaressa

Africasia-talon sademetsäpuolella elävä skinkkikoiras on yli 20-vuotias. Skinkille kasvatetaan sen luontaista ravintoa, kultaköynnöstä, ja välillä se saa kiipeilypuihinsa salaattiruukkuja riivittäväksi. Sillä on vahvat leuat ja suu täynnä neulanteräviä hampaita. Tämä skinkki on varsin seurallinen otus ja roikkuu usein ovessa, kun odottaa ruokaa hoitajilta.