Kuhertajagaselli

Kuhertajagasellien elinaluetta ovat kuivat arot ja aavikot. Ne vaeltavat vuodenaikojen mukaan etsiessään vettä ja laidunmaata. Talvella vähälumisilla alueilla laumat voivat kasvaa jopa tuhansien yksilöiden kokoisiksi. Territoriaaliset urokset rajaavat hajumerkein itselleen oman reviirin, jolla ne jahtaavat naaraita ja ajavat toisia uroksia pois. Naaraat liikkuvat pienissä ryhmissä ja lisääntymisajan jälkeen myös urokset kerääntyvät omiin laumoihinsa.

Kuhertajagaselliuroksen tunnistaa sarvista. Naarailla niitä ei ole.

Ennen poikimista keväällä tai kesällä kantavat naaraat vaeltavat erilleen laumasta ja synnyttävät piilopaikkaansa 1-2 vasaa. Naaras jättää pienet vasansa piiloon heinikon suojaan ja käy imettämässä niitä vain muutaman kerran vuorokaudessa. Ravinnokseen kuhertajagaselli käyttää pääasiassa puuvartisten kasvien lehtiä, mutta myös ruohokasvit kelpaavat.

Suojelu

Kuhertajagaselli on suojeltu suuressa osassa elinaluettaan. Laji on harvinaistunut ihmisten levittäytymisen myötä, kun asutus ja maanviljely valtaavat yhä enemmän lajin elinaluetta. Myös aavikoituminen on uhka lajille, sillä aron kasvillisuuden vähentyessä entisestään ympäristö ei enää elätä gasellilaumoja ja kotieläimet kilpailevat samoista vähistä ravintovaroista. Kuhertajagaselleja myös salametsästetään jonkin verran sarviensa vuoksi. Laji luokitellaan IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi.

Vuonna 2023 kuhertajagasellille perustettiin eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelma (EEP), johon myös Korkeasaaren gasellit kuuluvat. Jo tätä ennen kuhertajagasellien tarhakantoja on monitoroitu Euroopan eläintarhajärjestön toimesta.

Korkeasaaressa

Kuhertajagaselleilla on osin yhteinen tarha kameleiden kanssa. Enimmäkseen gasellit viihtyvät tarhan siinä osassa, joka on vain niille varattu, koska hoitajat laittavat sinne niille syötävää. Laumassa on useita aikuisia naaraita sekä uros Nasim, joka saapui Korkeasaareen keväällä 2021 Zurichin eläintarhasta. Sen voi tunnistaa komeista sarvistaan. Keväisin laumaan syntyy vasoja, jotka kasvettuaan jäävät Korkeasaareen asumaan tai muuttavat toiseen eläintarhaan. Jos gasellien syntyvyyttä halutaan säännöstellä, urokset pidetään eri laumassa, kuten luonnossakin tapahtuu.

Etenkin kuumaan vuodenaikaan kuhertajagasellit suosivat liikkumista aamu- ja iltahämärässä.

Gasellit ovat kenties eläintarhan arimpia eläimiä, jotka suhtautuvat kaikkeen poikkeavaan epäileväisesti. Tämän vuoksi niiden eläinlääkinnälliset toimet, kuten nukutukset, vaativat erityisen paljon kärsivällisyyttä. Pelkkä vieraan eläintarhan työntekijän seisahtuminen tarhan kohdalle saa ne kavahtamaan pakosalle.