Leopardigekko Leopardigekko on täplikäs lisko, jonka kuviointi näyttää hyvin samalta kuin leopardilla. Ennen nahanluontia gekon väritys haalistuu. Se kerää häntäänsä rasvaa vararavinnoksi: mitä paksumpi häntä, sitä paremmassa kunnossa gekko on. Uhattuna leopardigekko voi katkaista häntänsä, aivan kuten suomalainen sisilisko. Sätkivä irtonainen häntä hämää petoa sillä aikaa kun lisko pakenee. Toisin kuin muilla gekoilla, leopardigekoilla ei ole imukuppimaisia varpaita, vaan sillä on pienet kynnet varpaidensa päässä, joita se käyttää kiipeämiseen. Oikein hoidettuna leopardigekko voi elää jopa 20-vuotiaaksi. Laji on kotoisin Pakistanin, Afganistanin, Intian ja Iranin puoliaavikko- ja metsikköseuduilta. Ravinnokseen se käyttää toukkia, hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Talvella leopardigekko viettää pari kuukautta levossa, jolloin se ei syö mitään. Päivisin leopardigekot viettävät aikaansa oksien alla ja kivien koloissa. Suojelu Leopardigekko luokiteltiin vuonna 2021 elinvoimaiseksi. Sitä ennen lajin uhanalaisuutta ei ollut luokiteltu. Lajin kannan katsotaan olevan vakaa ja levinneisyysalueen laaja. Gekkoja esiintyy myös luonnonsuojelualueilla. Leopardigekko on yleinen lemmikkieläin, vaikka onkin eniten liikkeellä hämärässä. Lemmikkikaupan ei katsota uhkaavan lajia, sillä lähes kaikki myytävät gekot ovat kasvatettuja. Niitä kuitenkin myös kerätään luonnosta sekä laillisesti että laittomasti. Lemmikiksi on jalostettu myös eri värisiä leopardigekkoja. Korkeasaaressa Korkeasaaressa asuu kaksi leopardigekkoa. Toinen asuu Africasia-talossa, toinen Luontokoululla.
