Maatiaiskana

Maatiaiskana on Suomen olosuhteisiin sopeutunut kanarotu. Se on elänyt suomalaisten rinnalla jo kahden vuosituhannen ajan. Eri puolille Suomea kehittyi erilaisia kanakantoja, joita nykyisin tunnetaan kaksitoista erilaista. Korkeasaaren maatiaiskanat edustavat Alhon kantaa, joka on lähtöisin Hämeestä. Väritys vaihtelee punaruskeasta mustaan. Kukot muistuttavat villejä esi-isiään. Kanat ovat hyviä munijoita ja innokkaita hautojia.

Kanan villi kantamuoto, punaviidakkokana, elää yhä Kaakkois-Aasian viidakoissa.

Suomessa kanankasvatuksella alkoi olla taloudellista merkitystä vasta 1900-luvulla, jolloin ulkomailta tuodut tehokkaammat kanarodut syrjäyttivät monin paikoin maatiaiskanat. Nykyään tuotantokanaloiden kanat ovat muita kuin maatiaiskanoja. Maatiaiskana kuuluukin uhanalaisimpiin maatiaisrotuihimme.

Suojelu

Maatiais- eli alkuperäisrodut ovat jonkin alueen alkuperäisiä kotieläinrotuja. Ne eivät ole yhtä tuottoisia kuin jalostetut rodut, mutta ne ovat terveempiä ja tulevat paremmin toimeen paikallisissa olosuhteissa. Monet maatiaisrodut ovat harvinaistuneet tuottoisampien rotujen vallattua alaa. Maatiaisrotujen suojeleminen ja säilyttäminen on tärkeää paitsi kansanperinteen vuoksi, myös siksi, että ne kantavat arvokkaita perintötekijöitä, jotka voivat hyödyttää kotieläinjalostusta.

Kanoja on pidetty kotieläiminä jo yli 4000 vuotta.

Osa suomalaisten kotieläinten maatiaisroduista on uhanalaisia. Maatiaissika on jo kuollut sukupuuttoon. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ohjaa maatiaisrotujen suojelua. Monilla roduilla on myös omia rotujärjestöjä.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren kanala avattiin kesällä 2010, kun sinne muuttivat ensimmäiset maatiaiskanat. Kanalan maaseutuidyllissä kanat tepastelevat vapaasti pihalla, mutta talvet ne viettävät lämpimissä sisätiloissaan. Kanalassa on tällä hetkellä kaksi kukkoa ja loput ovat kanoja. Poikasia kuoriutuu joka vuosi.

Osa kanoista on toiminut Korkeasaaren eläintenhoitajien kouluttajina eläintenkoulutuskurssilla. Kanojen avulla eläintenhoitajat oppivat eläinten koulutusmenetelmiä ja näitä taitoja hyödynnetään nykyään eläintarhan eläinten hyvinvoinnin ja hoitorutiinien parantamiseen.