Mara

Mara muistuttaa ulkonäöltään ja liikkumistavaltaan lyhytkorvaista jänistä. Se on kuitenkin jyrsijä, kotoisin Argentiinan pampalta. Marat ovat jatkuvasti varuillaan petojen kuten kettujen tai puumien varalta ja pinkaisevat juoksuun, jota ne voivat jatkaa 45 km/h nopeudella pitkiäkin matkoja.

Maralla on erikoinen tapa edetä nopeasti. Se hyppii kaikilla raajoillaan tasatahtiin ja yltää näin 45 km tuntivauhtiin.

Marat pariutuvat koko elämäksi ja elävät pareittain. Uros on tarkka puolisostaan eikä laske sitä silmistään. Naaraan kiima-aika kestää vain puolisen tuntia, pari kertaa vuodessa. Poikaset käydään imettämässä maahan kaivetussa yhteispesässä, josta naaras tunnistaa poikasensa tuoksusta.

Suojelu

Maraa uhkaavat elinalueen häviäminen maanviljelyn tieltä, metsästys ja kilpailu ravinnosta alueelle tuotujen kasvinsyöjien kuten lampaiden ja rusakon kanssa. Luonnonkanta on hävinnyt paikoitellen näiden syiden takia, joten suojeluun on tarpeen alkaa kiinnittää enemmän huomiota. Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi.

Yhteispesässä muidenkin poikaset yrittävät imeä maranaraan maitoa. Siksi naaras vie poikasensa hiukan kauemmas muista ja marauros pitää vahtia.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut maroja syksystä 2013 lähtien. Pariskuntia saapui tuolloin kaksi ja kukin pariskunta liikkuu yhdessä. Poikasia syntyy tarhaan kesäisin.

Samassa tarhassa on myös vikunjoita, jotka ovat kotoisin samoilta seuduilta Etelä-Amerikasta. Yhteiselo kahden lajin välillä alkoi kuoppaisesti, kun uteliaat vikunjat ajoivat ujot marat takaisin talliin, minkä jälkeen tarha jaettiin väliaikaisesti kahtia. Lajien totuttua toisiinsa ja marojen löydettyä tarhan suojaisat piilopaikat, tilanne rauhoittui. Kesällä 2015 avattiin tarhapolku, jota pitkin yleisö pääsee kesäisin kävelemään vikunjoiden ja marojen tarhaan opastetusti.