Metsäpeura

Metsäpeura on poron villi sukulainen, joka on sopeutunut lumiseen havumetsään. Sen sorkat ovat suuremmat ja jalat korkeammat kuin porolla. Tarkka hajuaisti auttaa löytämään jäkälää lumen alta. Sarvet ovat kapeammat ja sopivat siksi paremmin metsissä liikkumiseen.

Metsäpeurojen sorkista kuuluu naksuva ääni, jonka avulla lauma kuulee toisensa, eikä eksy joukosta.

Metsäpeurat kasvattavat uudet sarvet joka vuosi. Urosten eli hirvaiden sarvet putoavat jo ennen joulua, naaraiden eli vaatimien sarvet vasta toukokuussa vasomisajan kynnyksellä. Talvella siis vain vaatimilla on sarvet, joilla ne suojelevat vasojaan ja ruokapaikkoja.

Suojelu

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa, yhteensä noin 4500 yksilöä. Laji on elänyt aikoinaan koko metsäisen Suomen alueella ja se oli tärkeä riistaeläin jo kivikaudella. 1900-luvun alussa tuliasein varustautuneet metsästäjät pyydystivät peurat sukupuuttoon Suomesta, mutta Venäjän puolelta vaelsi Kainuuseen uusia metsäpeuroja. Venäjällä peuroja metsästetään edelleen paljon. Metsäpeuran siirto- ja palautusistutuksia on tehty Suomenselälle ja Ähtäriin.

Vuonna 2016 alkoi uusi Metsäpeura Life -luontoonpalautushanke, johon myös Korkeasaari osallistuu. Hankkeen aikana peuroja palautetaan luontoon Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle, Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen läheisyyteen. Lue lisää EU:n tukemasta luontoonpalautushankkeesta.

Eurooppalaisten eläintarhojen metsäpeuroista on pidetty kantakirjaa vuodesta 1997, ja nykyisin tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena eläintarhojen yhteisellä suojeluohjelmalla (EEP). Lajin kansainvälisenä koordinaattorina toimii Korkeasaaren nisäkäskuraattori Hanna-Maija Lahtinen. Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa toimii puolestaan neuvoa antavana eläinlääkärinä sekä kansainvälisesti kaikille metsäpeuroja tarhaaville eläintarhoille että metsäpeurojen luontoonpalautushankkeelle.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren metsäpeuralaumassa on vuonna 2015 syntynyt hirvas Maxi ja kolme vaadinta: vuonna 2013 syntynyt Krusa sekä nuoret Olivia ja Pax, jotka saapuivat vuonna 2020 ruotsalaisesta Järvzoon eläintarhasta. Keväisin, yleensä toukokuussa, syntyy muutamia vasoja.

Korkeasaaressa syntyneitä metsäpeuroja on lähetetty muihin eläintarhoihin sekä kantavanhemmiksi luontoonpalautusprojekteihin Venäjän Karjalaan ja Suomessa vuonna 2016 alkaneeseen seitsenvuotiseen metsäpeuran luontoonpalautushankkeeseen. Korkeasaaressa hankkeen aikana syntyneet vasat siirretään vahvistamaan eteläisen Suomenselän metsäpeurakantaa.