Partakorppikotka

Partakorppikotka on Euroopan majesteettisimpia lintulajeja lähes kolmen metrin siipiväleineen. Sen vatsapuolen höyhenten luonnollinen väritys on valkea. Aiemmin punertavien lintujen luultiin olevan eri alalajia, kunnes niiden huomattiin kylpevän rautaoksidipitoisessa mudassa tai vedessä. Partakorppikoiraat ja -naaraat ovat saman näköisiä, mutta naaras on hieman isompi.

Partakorppikotka pesii korkealla vuoristossa. Naaras munii useimmiten kaksi munaa, mutta yleensä vain yksi poikanen selviää aikuiseksi. Koiras saavuttaa sukukypsyyden vasta 6-7 vuotiaana.

Korppikotkat ovat taitavia liitäjiä. Taito on hyödyksi ravinnon haussa: partakorppikotka on haaskansyöjä. Niukoista ravinnonsaantimahdollisuuksista johtuen partakorppikotkan on lennettävä tuntikausia ilmavirtausten mukana etsimässä ruokaa laajoilla alueilla. Sen suurinta herkkua on luuydin, jonka partakorppikotka saa syödäkseen pudottamalla luun korkealta kallioon, niin että luu rikkoutuu.

Suojelu

Partakorppikotkat vainottiin 1800-luvulla lähes sukupuuttoon Euroopan vuoristoseuduilta, koska niiden uskottiin pyydystävän jopa lapsia. Partakorppikotkat kärsivät ruokapulasta, sillä lampaiden ja vuohien pito vuorilla on vähentynyt. Laji on lähes puhdas raadonsyöjä ja pyydystää vain harvoin elävän eläimen ravinnokseen. Maailmanlaajuisesti laji luokitellaan silmälläpidettäväksi, Euroopassa vaarantuneeksi.

Lajia on palautettu luontoon jo usean vuosikymmenen ajan. Yli sata vapautettua tarhalintua on kasvattanut siivilleen jo kymmenittäin jälkeläisiä. Myös Korkeasaaren eläintarha on osallistunut partakorppikotkien luontoonpalautukseen. Paikoin partakorppikotkille on järjestetty myös ruokintaa. Partakorppikotka kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta.

Korkeasaarella on käynnissä suojeluhanke partakorppikotkien suojelun tukemiseksi. Kerätyt varat lahjoitetaan VCF-järjestölle, jonka pyrkimyksenä on suojella uhanalaisia eurooppalaisia korppikotkia. Myös sinä voit osallistua suojeluun lahjoittamalla!
LUE LISÄÄ SUOJELUSTA LAHJOITA!

Korkeasaaressa

Partakorppikotkat elävät Korkeasaaren laivarannassa suuressa tarhassa. Naaraslintu Pamela on kuoriutunut vuonna 1997 saksalaisessa eläintarhassa. Se sai kaverikseen talvella 2015 yksivuotiaan koiraslinnun Ranskasta, ja parin yhteiselo on sujunut mukavasti. Koiras Gandalf on saavuttanut sukukypsyyden täytettyään kuusi vuotta. Linnut ovatkin jo aikaisempina vuosina harjoitelleet yhteisen munan haudontaa, ja keväällä 2021 kuoriutui pariskunnan ensimmäinen yhteinen poikanen. Poikanen odottaa siirtoa toiseen eläintarhaan entisessä pesukarhutarhassa.

Nykyisen naaraan Pamelan ja sen kanssa aikaisemmin eläneen koiraslinnun vuonna 2013 kuoriutunut poikanen lentää luonnossa Ranskan Alpeilla.