Ruskosilmäpleko

Ruskosilmäpleko kasvaa melko kookkaaksi. Sen tuntomerkkejä ovat pidentyneet valkoiset pyrstöevän ulommaiset ruodot, sekä monia muita plekoja pienemmät silmät. Se elää Brasilian Rio Solimões -joessa sekä Perun Rio Ucayali ja Rio Huallaga -joissa. Laji on kuvattu virallisesti tieteelle vasta vuonna 2008, jolloin se sai myös virallisen tieteellisen nimensä. Laji ilmestyi kuitenkin jo 1990-luvun alussa akvaariomarkkinoille koodinimellä L90.

Ruskosilmäpleko tunnetaan myös kauppanimellä Panaque sp. papa L90.

Isot plekolajit ovat aktiivisimmillaan yöaikaan ja puolustavat omaa päivälepopaikkaansa lajitovereiltaan ja myös muilta lajeilta. Muutoin ne antavat yleensä muiden kalojen olla rauhassa. Toisin kuin suurin osa kalalajeista, ruskosilmäpleko voi syödä myös puuta. Puunsyönti onkin sille välttämätöntä, jotta sen ruoansulatuselimistö pysyy kunnossa. Imukuppimainen suu mahdollistaa kiinnittymisen puihin ja kiviin, joista kala syö myös levää.

Suojelu

Ruskosilmäplekoa ei ole luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa.
Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana.

Korkeasaaressa

Amazonia-talon tunnelin akvaariossa asustaa kookas ruskosilmäpleko, joka saapui Korkeasaareen vuonna 2014. Samassa akvaariossa asuu myös punailmäpleko sekä muita alueelta kotoisin olevia pienempiä kalalajeja.