Seeprakala Seeprakalan nimi tulee sen kylkien vaakasuuntaisista raidoista. Se on särkikaloihin kuuluva nopealiikkeinen parvikala, joka on kotoisin Etu-Intian niemimaan joista. Luonnossa seeprakalat syövät matoja, hyönteisten toukkia ja pieniä äyriäisiä. Naaras on usein koirasta pulleampi, eikä sen raidoitus ole yhtä kirkassävyinen kuin koiraalla. Seeprakala on suosittu akvaariokala helppohoitoisuutensa ja pienen kokonsa vuoksi. Sitä käytetään myös laajasti lääketieteellisessä tutkimuksessa, sillä sen immuniteetti on samantyyppinen kuin ihmisellä. Tätä tutkimusta on tehty myös Suomen yliopistoissa. Seeprakalalla tunnetaan läheisesti tuberkuloosia muistuttava infektio, joten sen avulla onkin tutkittu tuberkuloosia ja siihen tehoavia rokotteita. Lisäksi kalan avulla on tutkittu muun muassa syöpää, diabetesta ja epilepsiaa. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut luokituksessaan seeprakalan elinvoimaiseksi lajiksi. Laji lisääntyy helposti akvaario-olosuhteissa, joten lemmikkikaupan tai lääketieteellisen tutkimuksen ei katsota olevan sille uhka. Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Korkeasaareen saapui seeprakaloja vuonna 2021. Ne asuvat Amazonia-talossa sijaitsevassa akvaariossa. Korkeasaaren seeprakaloja ei käytetä lääketieteelliseen tutkimukseen.
