Somamonninen

Kellertävän värinen somamonninen on kotoisin Brasilian Rio Negro -joesta. Se viihtyy hienohiekkaisella pohjalla kasvillisuuden seassa. Monniset ovat pieniä pohjakaloja, ja suvun lajit muistuttavat elintavoiltaan, rakenteeltaan ja osittain väritykseltäänkin paljon toisiaan. Vaikka monnisten suvun edustajia tavataan suuressa osassa Etelä-Amerikkaa, yksittäisten lajien levinneisyysalueet ovat varsin rajoittuneita ja paikallisia.

Monnisten sukuun kuuluu noin 160 kuvattua lajia ja uusia lajeja löydetään koko ajan lisää.

Tyypillistä monnisille ja muillekin panssarimonneille on se, että niillä ei ole lainkaan suomuja, vaan suojana on limittäisistä luulevyistä muodostunut panssari. Lisäksi monnisilla on kaikissa muissa evissään paitsi pyrstöevässä piikki, jonka kala pystyy lukitsemaan pystyasentoon tarpeen vaatiessa viholliselta suojautuessaan. Tyypillinen monnisten piirre on pohjaa kohti osoittavat viiksisäikeet suun yläpuolella. Niillä on myös kyky hengittää ilmaa suun kautta suolistoon, josta ilma kulkeutuu verenkiertoon. Tästä kyvystä on hyötyä vähähappisessa vedessä, ja sen ansiosta monninen pärjää myös hetken kuivalla maalla!

Monniset ovat puuhakkaita parvikaloja. Akvaariossakin niitä tulisi pitää vähintään 6 yksilön parvissa.

Monniset liikkuvat lähellä pohjaa ja tunnustelevat viiksisäikeillään, josko pohjalta löytyisi jotain syötäväksi kelpaavaa. Monniset ovatkin sekä luonnossa että akvaariossa hyödyllisiä pohjan puhtaana pitäjiä. Pääasiallista ravintoa ovat pohjahyönteiset ja pohjalla elävät toukat ja madot, mutta myös kuolleet eliöt niin eläin- kun kasvikunnan puolelta kuin myös muilta lajeilta tähteeksi jäänyt ravinto kelpaavat.

Toisin kuin suurin osa muista monneista, monniset ovat päiväaktiivisia. Avoimella pohjalla uimisen lisäksi ne viihtyvät veteen pudonneiden lehtien, pohjakarikkeen ja puunjuurakoiden suojissa. Akvaariossa ne tulevat hyvin toimeen muiden kalojen kanssa. Monniset ovat varsin pitkäikäisiä – joidenkin lajien yksilöt ovat eläneet akvaariossa yli 20-vuotiaiksi.

Suojelu

Somamonnisia ei ole luokiteltu maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa. Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistys käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari on mukana.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa monnisia löytyy Amazonia-talon tunnelin akvaariosta, somamonnisten lisäksi akvaariossa asuu helomonnisia (Corydoras duplicareus) ja jaguaarimonnisia (Corydoras julii). Lajisto saattaa vaihdella. Syyskuussa 2020 helo- ja somamonniset innostuivat lisääntymispuuhiin. Kudusta kuoriutui poikasia ja aikuiset ovat jatkaneet soidinuintiaan ensimmäisen lisääntymisen jälkeenkin.