Tavi

Tavi on yksi pienimmistä sorsalinnuista. Se on kotoisin Euraasian ja Pohjois-Amerikan lauhkean vyöhykkeen järviltä, lammilta ja kosteikoilta. Suomessa lajia tavataan yleisenä koko maassa, ja tavi onkin yksi yleisimmistä vesilinnuistamme. Ravintonsa eli vesikasvit, siemenet ja pienet selkärangattomat lintu hankkii puolisukeltamalla tai kuivalla maalla laiduntaen.

Tavi talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa, mutta taveja on havaittu talvella myös Suomesta.

Juhlapukuisella koiraalla on punaruskea pää, ja silmän ympärillä vihreä alue kellertävin reunoin. Naaras on väriltään ruskeankirjava. Koiras ja naaras muodostavat syksyllä talvehtimisalueella parisidoksen, joka raukeaa keväällä naaraan aloittaessa haudonnan. Pesä sijaitsee suojaisessa paikassa, ja voi olla joskus kaukanakin vedestä. Poikaset kehittyvät lentokykyisiksi kuukaudessa – sinisorsalla siihen kuluu tuplasti aikaa.

Suojelu

Laji on levinnyt laajalle, ja se luokitellaan elinvoimaiseksi sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Suomessa pesiväksi kannaksi arvioidaan noin 200 000 paria. Taveja metsästetään talviaikaan sen elinalueilla, myös Suomessa. Metsästys on sallittua myös useilla lintuvesien suojelualueilla, jossa metsästys voi häiritä myös niillä asuvia rauhoitettuja lajeja. Kaikkien vesilintujen suojelussa tärkeää on kosteikkojen hoito ja ennallistaminen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren vuonna 2014 syntynyt naarastavi asuu Borealia-talossa yhdessä suokukkojen kanssa.