Valkopääsaki

Valkopääsakit ovat sademetsäjokien lähistöllä eläviä apinoita, jotka eivät juurikaan laskeudu puistaan maan pinnalle. Sakit ovat etenkin siementen, marjojen ja hedelmien syöjiä, mutta ne pyydystävät pitkillä sormillaan jopa pikkunisäkkäitä.

Sakit elävät perheryhmissä. Uros on väriltään musta ja sillä on vaalea naamakuvio. Sen tehtävä on huolehtia lauman reviiristä. Naaraat ovat tasaisen ruskeanharmaita. Pieni poikanen roikkuu emonsa turkkiin tarrautuneena – ensin vatsapuolella ja hiukan vartuttuaan emonsa selässä.

Valkopääsakiuroksella on vaalea naama, tästä tulee lajin nimi.

Suojelu

Valkopääsakia uhkaavat elinympäristön häviäminen ja lemmikkieläimiksi pyydystäminen. Toistaiseksi laji on kuitenkin melko runsaslukuinen elinalueellaan Pohjois-Brasilian, Venezuelan ja Guyanan metsissä.

Valkopääsaki kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Lisääntymisohjelmasta vastaava koordinaattori johtaa myös erilaisia tutkimuksia, joiden avulla sakien hoitoa tarhaoloissa parannetaan. Tutkimustuloksista on hyötyä myös luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä.

Korkeasaaressa

Ensimmäiset valkopääsakit saapuivat Korkeasaaren vuonna 1995, kun trooppinen Amazonia-talo avattiin. Nyt vallassa on jo toinen sukupolvi. Tarhassa asuvat vuonna 1999 syntynyt uros – joka tarkkailee reviiriä valppaimmin – ja vuotta vanhempi naaras sekä näiden eri-ikäiset jälkeläiset.

Jotkut kierteishäntäapinat tarttuvat puun oksiin häntänsä avulla, mutta sellaista valkopääsaki ei harrasta.

Sakit ovat eläneet samassa tarhassa Amazonia-talon toiselta puolelta muuttaneen Coco-laiskiaisen kanssa keväästä 2019. Coco on suhtautunut uusiin asuinkumppaneihin alusta alkaen rauhallisesti. Valkopääsakit hämmästelivät alkuun karvaista, harvakseen liikkuvaa otusta, mutta hyvin nopeasti ne ovat todenneet laiskiaisen helpoksi asuinkumppaniksi. Valkopääsakit ja sierainlaiskiainen pääsevät nauttimaan Suomen kesästä ulkotarhaan.