Villisika

Villisika on kesyn sian kantamuoto. Aikuinen villisika on tummakarvainen, mutta poikasina villisiat ovat vaaleanruskeita ja raidallisia, mikä on oiva suojaväri kasvillisuuden seassa. Lajin elinympäristöä ovat lehti- ja sekametsät sekä heinätasangot. Villisiat hoitavat ihoaan rypemällä mudassa – kuiva muta toimii suojana aurinkoa ja hyönteistenpuremia vastaan.

Villisika on samaa lajia kuin kesy sika. Euroopan ja Aasian siat on kesytetty villisian eri alalajeista.

Vilkkaimmillaan villisiat ovat hämärän aikaan. Silloin ne etsivät ravintoa, tavallisesti tonkimalla maata vahvalla kärsällään. Ruuaksi kelpaavat esimerkiksi pähkinät, juuret, kastemadot, hyönteiset, pikkujyrsijät, sienet ja marjat. Urossika eli karju on vaarallinen vastustaja suurine torahampaineen, vaikkei se käytäkään niitä saalistamiseen.

Siat ovat taitavia sopeutujia. Villisika on levinnyt lähes koko Euroopan alueelle pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Suomeen villisiat ovat vaeltaneet itse kaakkoisrajan takaa, sekä uimalla tai jäitä pitkin Virosta etenkin 1950-luvun jälkeen – kyseessä on siis tulokaslaji. Täällä laji elelee sopeutumiskykynsä rajoilla, sillä routa ja lumikinokset hankaloittavat villisikojen ravinnonsaantia. Kotimainen villisikakanta on vahvin Kaakkois-Suomessa.

Villisiat ovat kaikkiruokaisia ja sopeutuvaisia sorkkaeläimiä.

Suojelu

Villisikakanta on maailmanlaajuisesti vakaa ja runsas, lajia löytyy kaikilta muilta mantereilta paitsi Antarktikselta. Monin paikoin villisikojen määrä on ollut kasvussa, mutta joillain alueilla metsästys, vaino ja elinympäristön kaventuminen uhkaavat lajia. Monilla Tyynen valtameren saarilla elää villiintyneistä kesysioista muodostuneita kantoja, jotka ovat uhkana ainutlaatuiselle alkuperäisluonnolle.

Villisika on ollut pitkään tärkeä riistaeläin, mutta laji voi aiheuttaa myös tuhoja viljelmillä. Porsaatonta villisikaa saa metsästää Suomessa ympäri vuoden, emakko porsaineen on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut villisikoja kesästä 2014 lähtien. Villisikojen uusi tarha valmistui samana syksynä, ja tällä hetkellä siinä asuu kaksi emakkoa sekä niiden nyt jo aikuisia naaraspoikasia. Emakot ovat tulleet Ähtärin ja Kolmårdenin eläinpuistoista.