Koululaiskonferenssi 2018

balinkottarainen

Koululaiskonferenssi 2018 – lintuja meillä ja muualla

Euroopan eläintarhayhdistyksen EAZA:n meneillään oleva kampanja Silent Forest nostaa esiin Aasian laululintujen ahdinkoa. Tämän vuoksi Korkeasaaren koululaiskonferenssikin käsittelee tänä vuonna lintuja eri näkökulmista. Yläkoulu- ja lukioikäiset koululaisedustajat ovat jälleen kerran saaneet aikaan hienoja, hauskoja ja oivaltavia suojeluviestejä ja kannanottoja lintujen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tapahtumaan osallistui edustajia 16 koulusta Espoosta, Forssasta, Helsingistä, Hämeenlinnasta, Kirkkonummelta, Lahdesta, Mikkelistä, Tampereelta, Vantaalta ja Vihdistä. Konferenssissa tehdyt työt sekä muut fiilikset kootaan tälle sivulle.

Laululintuja meillä ja muualla – tiistai 10.4.2018

Tiistaina konferenssiin osallistui enimmäkseen 7-luokkalaisia. Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman kertoi päivän alkajaisiksi laululinnuista ja niiden kohtaamista uhista. Laululintuja ovat sellaiset usein pienet linnut, jotka laulullaan kertovat reviiristään muille ja houkuttelevat naaraita luoksensa. Suuri osa laululinnuista on hyönteissyöjiä. Ilman laululintuja metsä olisi hyvin hiljainen.

Laululintuja uhkaa elinympäristön tuhoutuminen, hyönteismyrkkyjen runsas käyttö ja muuttomatkalla tapahtuva metsästys ruoaksi, sekä ilmastonmuutos ja sateisina kesinä pula ravinnosta. Yksi Suomesta jo hävinnyt laululintu on kultasirkku, jonka kohtalona on ollut päätyä paistinpannulle muuttomatkansa varrella. Aasiassa sen sijaan laululintuja pyydystetään häkkilinnuiksi. Paikallisissa kulttuureissa laululinnut toimivat etenkin miesten statussymboleina kuten autot tai kännykät länsimaisessa kulttuurissa. Uhanalaisia laululintuja ovat muiden muassa balinkottarainen, sundanviherharakka ja huiluharakkatasku. Eläintarhojen yhteinen suojelukampanja keskittyy tänä vuonna näiden ja muiden aasialaisten laululintujen suojeluun – lue lisää kampanjasivulta.

Konferenssilaiset pääsivät osallistumaan myös laululintuviisuihin, joiden voittajaksi julistettiin selkein lukemin kotimainen lurittelija mustarastas. Eläinkierroksella osallistujat pääsivät näkemään ja kuulemaan livenä yhden aasialaisen laululinnun, balinkottaraisen.

Tiistain työt:
Sarjakuvapaja
Printtipaja
Videopaja

Osallistuneet koulut: Aurinkolahden peruskoulu, Forssan keskuskoulu, Kartanokosken koulu, Mankkaan koulu, Nastolan yläkoulu, Pakilan yläasteen koulu, Pasilan peruskoulu, Salpausselän peruskoulu, Veikkolan koulu.

Kommentaattorit:

  • tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola (Maj ja Tor Nesslingin säätiö)
  • skeittaaja Xavier Hildén
  • tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman (Korkeasaari)

kuningasmerikotka

Lintujen rengastus- ja lähetintutkimukset – torstai 12.4.2018

Torstain asiantuntijana toimi Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston museomestari Juha Honkala, joka kertoi omakohtaistenkin esimerkkien kautta lintujen rengastus- ja lähetintutkimuksista. Tutkimuksilla on saatu paljon tärkeää tietoa mm. lintujen muuttoreiteistä ja -käyttäytymisestä, levähdyspaikoista, talvehtimisalueista ja eliniästä. Esimerkkeinä tutkituista lintulajeista mainittiin kalasääski, peltosirkku, punakuiri, urpiainen, kivitasku ja kehrääjä. Pohdimme ovatko ranskalaisten kulinaristiset tottumukset ainut syy peltosirkkujen vähenemiseen ja ihastelimme kivitaskujen uskomattomia, jopa yli 10 000 km lentomatkoja ilman lepotaukoja.

Kuulimme myös, että rengastajien pitää suorittaa rengastustentti ja että löydetyn linnun renkaan tiedot voi ilmoittaa nettilomakkeella Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistoon. Opimme myös, etteivät linnuille laitettavat lähettimet saa liikaa häiritä linnun normaalia elämää ja ne putoavatkin pois muutaman vuoden jälkeen. Lisää rengastuksesta voit lukea täältä.

Enimmäkseen 8-luokkalaisista koostuvat konferenssiedustajat pääsivät eläinkierroksella näkemään myös Korkeasaaren lintuja, esimerkiksi kevättunnelmissa olevia rengastettuja riikinkukkoja ja suokukkoja.

Torstain työt:
Sarjakuvapaja
Printtipaja
Videopaja

Osallistuneet koulut: Forssan keskuskoulu, Hauhon yhtenäiskoulu, Kaitaan koulu, Kartanokosken koulu, Malmin peruskoulu, Pakilan yläasteen koulu, Pasilan peruskoulu, Salpausselän peruskoulu, Veikkolan koulu

Kommentaattorit:

  • luontotoimittaja Paul Segersvärd
  • vastaava kustannuspäällikkö Hanna Sokratous (Edita Publishing Oy)
  • kuraattori Ville Vepsäläinen (Korkeasaari)

suokukko

Linnut ja ilmastonmuutos – perjantai 13.4.2018

Perjantaina 9-luokkalaiset ja lukiolaiset kuulivat tietopaketin siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen elämään, ja toisaalta millaista tietoa lintututkimukset antavat ilmastonmuutoksen etenemisestä. Aiheesta oli paikan päällä kertomassa Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolta tutkija Kalle Meller.

Keväiden aikaistuminen vaikuttaa sekä lintujen kevätmuuton ajankohtaan että pesinnän aloittamiseen, ja jotkin lajit ehtivät hyvinä kesinä pesiä useamman kerran. Toisaalta aikaisina keväinä esimerkiksi kirjosiepon poikasten pääravinto – perhostoukat – ehtivät koteloitua kun sieponpoikaset odottavat vielä pesässä ruokaa, jolloin kirjosiepolle onkin haittaa aikaisesta keväästä. Ilmastonmuutoksen myötä myös sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja tämä voi aiheuttaa hankaluuksia lintujen pesinnälle.

Monet pohjoiset lintulajit ovat jo nyt vähentyneet ilmaston lämmetessä, ja samanlainen trendi tullee jatkumaan. Tällaisia lajeja ovat mm. tuntureiden kiiruna ja sinirinta sekä soiden suokukko, liro ja mustaviklo. Myös muutokset Suomen ulkopuolella eli lintujen levähdys- ja talvehtimisalueilla vaikuttavat moniin lintulajeihin, sillä varsin moni Suomessa pesivä laji viettää osan vuodesta jossain muualla. Usein lajien väheneminen on monen osatekijän summa – esimerkiksi suolintuja uhkaavat ilmaston lämpenemisen lisäksi soiden kuivattaminen ja turvetuotanto.

Osa lintulajeista kuitenkin hyötyy ilmastonmuutoksesta. Tällaisia lajeja ovat muiden muassa eteläiset osittaismuuttajat kuten viherpeippo, naakka ja mustarastas sekä punarinta, peukaloinen ja harmaahaikara. Jotkin lajit taas sekä hyötyvät että kärsivät ilmastonmuutoksesta. Esimerkiksi haahka hyötyy aikaisista keväistä, mutta sateisuuden kasvaessa Itämeren suolapitoisuus laskee, mikä vaikuttaa haahkan pääravinnon sinisimpukan esiintymiseen. Ennusteiden mukaan sinisimpukan levinneisyys Itämerellä kutistuu tulevaisuudessa meren eteläisimpiin osiin, ja sama kohtalo lienee haahkalla.

Eläinkierroksella nähtiin mm. kuningasmerikotka, tunturipöllö ja suokukko.

Perjantain työt:
Sarjakuvapaja
Videopaja
Uutistyöpaja
Printtipaja

Osallistuneet koulut: Forssan keskuskoulu, Kartanokosken koulu, Nastolan yläkoulu, Pakilan yläasteen koulu, Pasilan peruskoulu, Saarnilaakson koulu, Salpausselän peruskoulu, Tampereen klassillinen lukio, Veikkolan koulu, Vihdin lukio, Mikkelin lukio

Kommentaattorit:

  • skeittaaja Xavier Hildén
  • suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi (Birdlife Suomi)
  • eläintenhoidon johtaja Nina Trontti (Korkeasaari)
#koululaiskonferenssi