Usein kysyttyä

Omia lemmikkejä ei saa tuoda Korkeasaareen. Eläintarha on karanteenialuetta, joten kaikkea eläinliikennettä saareen ja saaresta poispäin kontrolloidaan eläintautien leviämisriskin takia. Kielto koskee karanteenisäännösten takia myös myös opas- ja avustajakoiria. Oma lemmikki ei myöskään nauti eläinten katselusta samalla lailla kuin eläintenystävä itse, ja lemmikkieläimen läsnäolo voi häiritä eläintarhan eläimiä.

Jos tarvitset eläintarhavierailun ajaksi hoitajaa koiralle, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen dogsittereihin. Mitä aikaisemmin teet tilauksen, sitä varmemmin saat hoitajan haluamallesi ajankohdalle.

Sekä Mustikkamaan sisäänkäynnillä että kesäisin laivarannassa on vuokrattavana lastenrattaita 5 euron hintaan. Rattaat ovat yhden pienen lapsen istuttavia. Rattaita ei voi varata etukäteen ja niitä on rajallisesti, joten vilkkaana päivänä ne saattavat olla hetkellisesti loppu.  Suosittelemme ottamaan omat rattaat mukaan, jos ne ovat välttämättömät lapsen jaksamisen kannalta. Vuokrattavia kärryjä tai pyörätuolia Korkeasaaressa ei tällä hetkellä ole.

Alle kouluikäisille polkupyörät, hoverboardit, potkulaudat, pulkat ja rattikelkat ovat sallittuja, mutta muut liikkuvat eläintarhassa kävellen. Poikkeuksena ovat Kissojen Yö -tapahtumat, joissa ei ruuhkan vuoksi sallita myöskään näitä pienten lasten menopelejä.

Valitettavasti Korkeasaaressa ei tällä hetkellä ole säilytystiloja tai -lokerikkoja.
Kalasatamassa noin 10-15 minuutin kävelymatkan päästä Korkeasaaresta on kauppakeskus REDI, josta löytyy ilmaisia säilytyslokeroita. REDIssä on myös parkkipaikkoja ja Korkeasaarta lähinnä oleva metropysäkki.

PDF-kartan löydät tältä sivulta. Voit myös ottaa kartan veloituksetta mukaasi eläintarhan portilta tai kaupalta.

Eläinten kuvaaminen on sallittua ja suotavaakin koko eläintarhassa! Ethän ylitä tarhojen suoja-aitoja ja pysyt muutoinkin yleisölle varatulla alueella, sillä myös harmittomilta näyttävät eläimet voivat olla vaarallisia. Kopterikameroilla eli droneilla ei saa lentää eläintarhan alueella.

Suurin osa Korkeasaaren tiloista ja alueista ovat esteettömiä tai lähes esteettömiä. Korkeasaaren maasto on kuitenkin luonnostaan mäkistä. Lähes kaikki tiet ovat asfaltoituja ja talviaikaankin hyvin aurattuja. Korkeasaaressa on joitakin portaikkoja, mutta eläimet pääsee näkemään myös ilman portaiden käyttöä. Lue tarkemmat tiedot Korkeasaaren esteettömyydestä kertovalta sivulta.

Olemme Vammaiskorttikohde. Eläintarha on karanteenialuetta, joten Korkeasaareen ei voi tulla opas- tai avustajakoiran kanssa.

Avustettavan kanssa saapuva henkilökohtainen avustaja pääsee Korkeasaareen veloituksetta. Avustajan pääsylipun saa lipunmyynnistä. Olemme Vammaiskorttikohde. Lue lisää Korkeasaaren esteettömyydestä. Eläintarha on karanteenialuetta, joten Korkeasaareen ei voi tulla opas- tai avustajakoiran kanssa.

Korkeasaari noudattaa Helsingin kaupungin linjaa savuttomana saarena. Tupakointi on sallittua vain kolmessa tupakointipisteessä eri puolilla saarta. Tupakointipisteet ovat Laivarannassa, Karhulinnan rannassa ja Ravintola Pukin vieressä – ne on merkitty karttoihin.

Katso ajankohtaiset lippuhinnat tältä sivulta. Pääsylippuja ja vuosikortteja myydään ympäri vuoden Korkeasaaren lipunmyynnissä ja verkkokaupassa.

Kyllä voi, ja ennakkoon ostetut liput ovat edullisemmat kuin portilta ostetut. Liput voi ostaa ennakkoon Korkeasaaren verkkokaupasta. Verkkokaupassa ei voi maksaa työnantajan tarjoamilla kulttuurieduilla. Pääsylippua ei tarvitse tulostaa jos mukana on matkapuhelin, jonka näytöltä lippu voidaan lukea.

Pääsylipun tai vuosikortin voi maksaa Korkeasaaren lipunmyynnissä Smartum-mobiilimaksulla ja -seteleillä, ePassi-mobiilimaksulla tai Edenred-mobiilimaksulla.

Etu on henkilökohtainen, eli voit ostaa kulttuuriseteleillä lipun tai vuosikortin vain itsellesi. Maksu tulee suorittaa vasta lipunmyynnissä, ei ennakkoon, sillä maksu on mobiilimaksuissa voimassa vain 15 minuuttia vahvistuksesta. Kulttuuriseteleillä ei voi maksaa verkkokaupassa.

Kyllä, Korkeasaaren vuosikortti on voimassa vuoden alkaen sen ostopäivästä. Vuosikortit ovat myynnissä Korkeasaaren lipunmyynnissä Mustikkamaalla sekä verkkokaupassa. Vuosikortti on henkilökohtainen. Vuosikorttiin sisältyvät sisäänpääsyt eläintarhaan ja sen tapahtumiin vuoden ajan vuosikortin ostopäivästä. Vuosikorttiin ei sisälly vesibussikuljetuksia, vaan vesitse kulkiessa tulee ostaa erillinen lippu matkaa varten.

Ota yhteys Korkeasaaren lipunmyyntiin. Näemme vuosikorttisi voimassaoloajan tietojesi perusteella, ja voimme tehdä sinulle uuden kortin kadonneen tilalle.

Opiskelijalippu myydään päätoimisille opiskelijoille voimassaolevaa kuvallista valtakunnallista tai kansainvälistä ISIC-opiskelijakorttia vastaan. Opiskelijakortista tulee käydä ilmi sen voimassaoloaika.

Eläkeläislippu myydään henkilöllisyystodistusta vastaan yli 65-vuotiaille, sekä henkilöllisyystodistusta ja työeläkekorttia tai kansaneläkkeen saajan korttia esittämällä henkilöille, joille on myönnetty täysi eläke.

Todistus on esitettävä lipuntarkistuksen yhteydessä.

Lehdistökortilla ei saa alennusta. Median edustajat pääsevät ilmaiseksi Korkeasaareen juttuja tekemään, kun tulosta on sovittu ennakkoon.

Helsinki Cardilla ja Helsinki City Passilla saa 2 euron alennuksen aikuisen pääsylipusta ja 1 euron alennuksen lapsen pääsylipusta.

Korkeasaari ei ole Museokortti-kohde.

Sekä eläintarhoissa että luonnontieteellisissä museoissa tehdään lajien suojelua tukevaa tutkimusta ja esitellään luonnon monimuotoisuutta. Korkeasaari tekee yhteistyötä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa: osa Luomuksen näyttelyn eläimistä on entisiä Korkeasaaren asukkaita.

Korkeasaarella ei ole enää alennuksia Helsingin kaupungin työntekijöille.

Korkeasaaressa ei ole tällä hetkellä alennusta työttömille. Kesäsesongin ulkopuolella Korkeasaaressa on mahdollisuus vierailla ilmaiseksi erikseen ilmoitettuina ilmaispäivinä.

Yhteistyökumppanimme sponsoroimana sotaa paenneet ukrainalaiset saivat vierailla Korkeasaaren eläintarhassa veloituksetta 1.5.-30.6.2022. Kampanja päättyi kesäkuun lopussa.

Korkeasaareen voi tulla vierailulle vuoden jokaisena päivänä. Eläintarhan portit avataan päivittäin kello 10. Tarkista vierailupäiväsi sulkemisaika, ohjelma ja palvelut kalenterista. Lipunmyynti lopetetaan tuntia ennen sulkemisaikaa. Eläintarhan alueelta tulee poistua sulkemisaikaan mennessä.

Vesibussi liikennöi kesäkaudella väliä Kauppatori-Korkeasaari-Kauppatori. Matka kestää noin 15-20 minuuttia. Löydät vesibussien aikataulut täältä ja matkalippujen verkkokaupan täältä.

Hakaniemen reitti on lopetettu vähäisen kysynnän ja Kruunusillat-työmaan vaikutusten vuoksi.

Matkalippu ei sisälly eläintarhan pääsylipun hintaan. Vesibussilippuja myydään vesibusseissa ja JT-linen verkkokaupassa. Katso vesibussin lippujen hinnat. Eläintarhan pääsylippuja myydään Korkeasaaren verkkokaupassa ja Korkeasaaressa sijaitsevassa lipunmyynnissä.

Vesibussilippuja myydään vesibusseissa ja JT-linen verkkokaupassa. Vesibusseissa ei käy HSL:n lippu. Katso vesibussin lippujen hinnat.

Kertalippujen lisäksi vesibussiin on myynnissä kausi- ja sarjalippuja. Matkalipun hintaan sisältyy ainoastaan vesibussimatka, ja sisäänpääsy eläintarhaan tulee ostaa erikseen joko Korkeasaaren verkkokaupasta tai lipunmyynnistä.

HSL:n bussi 16 liikennöi Korkeasaaren portille päivittäin Helsingin Rautatientorilta laiturista nro 17, joka on Rautatieaseman vieressä. Vuoroja ajetaan 20 minuutin välein. Katso HSL:n aikataulu.

Bussit 50 Maunulasta ja 59 Pajamäestä ajavat Pasilan juna-aseman kautta Sompasaareen, josta on noin kilometrin kävelymatka Isoisänsillan yli Mustikkamaan lipunmyyntiin. Sekä Mustikkamaan että Kalasataman pysäkit sijaitsevat HSL:n A-vyöhykkeellä.

Tilausbussilla voi tarvittaessa ajaa Korkeasaaren portille saakka, jättää matkustajat sinne ja noutaa jälleen pois lähtiessä. Bussi tulee kuitenkin viedä parkkiin Mustikkamaan parkkipaikalle.

Omalla veneellä Korkeasaareen ei voi tulla. Lähimmät Helsingin kaupungin ylläpitämät vierasvenesatamat sijaitsevat Katajanokalla ja Tervasaaressa.

Korkeasaarella ei ole omaa parkkipaikkaa. Omalla autolla Korkeasaareen saapuessa kannattaa suunnata Kalasataman kauppakeskus Rediin, jossa Korkeasaaren asiakkaat voivat pysäköidä autonsa koko eläintarhavierailun ajaksi kolmella eurolla. Edun saa eläintarhan lipunmyynnistä vierailun yhteydessä pyydettävällä hyvityslipukkeella. Taskuparkki-sovellusta käyttävien tulee ottaa kameratunnistus pois päältä ennen parkkihalliin ajamista, muutoin sovellus veloittaa normaalin hinnan pysäköinnistä. Redistä on noin 10 minuutin kävelymatka Korkeasaaren lipunmyyntiin, reitti on merkitty kilpikonnapatsain. Parkkihallissa on lähes 2000 parkkipaikkaa, katso ajo-ohjeet Redin nettisivulta. 

Mustikkamaan liikuntapuiston yhteydessä on yleinen parkkipaikka, jossa on paikkoja rajoitetusti. Osa alueesta on maksullista ja osassa on aikarajoitus. Vilkkaimpina päivinä tila saattaa loppua. Maastopysäköinti Mustikkamaan ulkoilu- ja huoltoteiden varsilla on kiellettyä, sillä se voi tukkia bussin sekä mahdollisten hälytysajoneuvojen kulkuväylän. Katso parkkipaikan sijainti Google Mapsissa. Korkeasaareen on hyvät yhteydet myös julkisilla.

Invataksilla tai invatunnuksin varustetulla autolla voi tarvittaessa ajaa sillan yli Korkeasaaren puolelle vierasparkkiin jättämään ja noutamaan asiakkaan. Parkkimahdollisuutta invataksille saaressa ei kuitenkaan ole. Liikuntarajoitteista kyyditsevä kuski voi ajaa Korkeasaaren portille, josta on lyhempi kävelymatka saareen. Auto on kuitenkin vietävä parkkiin Mustikkamaan parkkipaikalle tai REDI-parkkiin. Lue lisää Korkeasaaren esteettömyydestä.

Etukäteen ilmoittautuneet liikuntarajoitteisten ryhmät voivat tulla Korkeasaareen torstaisin ennen aamukymmentä kiertämään saarta autolla. Aamuaikaan kaikki eläimet eivät välttämättä ole näkyvillä hoitotoimien takia. Eläintarhasta tulee poistua autolla klo 10:een mennessä, ellei muuta lupaa ole myönnetty. Ilmoittauduthan etukäteen asiakaspalveluun osoitteeseen myynti(at)korkeasaari.fi tai puhelimitse 050 352 5989.

Korkeasaaren lipuista myönnetään ryhmäalennuksia ennakkoon sovituille vähintään 10 hengen ryhmille. Maksu hoidetaan kertamaksuna, esim. korttimaksuna tai laskulla. Ryhmäalennuksista sovitaan ennen vierailua. Lisätietoja: ryhmämyynnin sivu.

Korkeasaaren Karhulinnalla on noin 60 hengen kokoustila esitystekniikkoineen. Muualta saaresta löytyy pienempiä, 10-20 hengen kokoustiloja. Myös lounaat ja kahvitukset onnistuvat. Lue ryhmäpalveluista ja varaa päivän ohjelma! Korkeasaaressa voi järjestää myös suurempia asiakastapahtumia. Ohjelma voidaan räätälöidä ryhmän mukaan.

Ryhmän sisäänpääsyn voi maksaa laskulla, edellytyksenä on Y-tunnus ja laskutus- tai verkkolaskutusosoite. Laskutuksesta tulee sopia varauksen yhteydessä, jolloin pyydetään em. tiedot. Lasku tehdään toteutuneen osallistujamäärän perusteella saapumisen yhteydessä, joten ennakkolaskutus ole mahdollista. Lasku lähetetään postitse tai verkkolaskuna. Laskutuksesta peritään 10 euron laskutuslisä. Yksityishenkilöille ei tehdä laskuja.

Ennakkoon opintoretkeä hakeneet ja siihen hyväksytyt peruskoulun luokat ja lukion opetusryhmät pääsevät eläintarhaan maksutta tai alennettuun hintaan.
Lokakuusta huhtikuuhun vierailu on opetustyhmille maksuton.
Toukokuusta syyskuuhun hinta on 5 €/oppilas.
Lue lisää ja ilmottaudu täältä!

Opettajat ja lastentarha-/päiväkotiohjaajat pääsevät sisään veloituksetta ryhmänsä tai luokkansa kanssa. Kouluryhmien tulee ilmoittautua ennakkoon . Päiväkotiryhmille on oma ilmottautumislomake.

Henkilökohtaiset fyysisen tai psyykkisen rajoitteen takia tarvittavat avustajat pääsevät myös Korkeasaareen ilmaiseksi. Avustajan pääsylipun saa lipunmyynnistä. Lue lisää Korkeasaaren esteettömyydestä.

Korkeasaaressa on erilaisia opastuksia päiväkoti- ja kouluryhmille, yhteisöille ja yrityksille.
Järjestämme myös opastettuja synttärikierroksia sekä polttariohjelmaa.
Tutustu ryhmäpalveluiden tarjontaan ja varaa opastus verkosta!

Vähintään yksi ravintola palvelee aina eläintarhan ollessa avoinna. Ravintola Karhu palvelee ympäri vuoden eläintarhan aukioloaikoja mukaillen Karhulinnalla, ja keskisaaressa sijaitseva Ravintola Pukki on avoinna kesäisin. Lisäksi Mustikkamaalla lipunmyynnin yhteydessä sijaitseva Bistro Bron palvelee eläintarhan asiakkaita ja Mustikkamaan ulkoilevia.

Eläintarhan alueella on kesäkaudella myös kioskeja ja ruokakojuja. Katso vierailupäiväsi palvelut kalenterista. Korkeasaaren ravintolapalveluista vastaa Marcante Oy.

Korkeasaaressa on useita omatoimisesti käytettäviä ulkogrillejä, löydät grillipaikat Korkeasaaren kartasta. Grillihiiliä on tarjolla grillien vieressä olevissa laatikoissa, mutta sytytysvälineet pitää ottaa itse mukaan. Mukaan kannattaa ottaa myös omat pihdit ruokien kääntelyä varten. Avotulen teko ja kertakäyttögrillien käyttö on Korkeasaaressa palovaaran vuoksi kielletty.

Kota saaren etelärannalla, metsäpeuratarhan vieressä, on avoinna ja kaikkien vapaassa käytössä ympäri vuoden silloin, kun kotaa ei ole varattu esimerkiksi Korkeasaaren luontokoulun käyttöön. Varaustilanteen voit tarkistaa saapuessasi Korkeasaaren lipunmyynnistä. Kodassa on tilaa noin 15 hengelle ja kodasta löytyy grilli ja Korkeasaaren tarjoamat grillihiilet.

Korkeasaaressa on kaksi evästilaa, Karhulinnalla ja Amazonia-talon aulassa. Amazonia-talon aulaan mahtuu istumaan 15-20 henkeä, Karhulinnalle enemmän. Molemmissa tiloissa on mikroaaltouuni ja vesipiste. Kesäaikaan saaressa on myös useita katettuja piknikpöytiä.

Eläintarhan alueella on useita vesipisteitä, joissa oman vesipullon voi täyttää.

Korkeasaaren evästilat ovat Karhulinnalla ja Amazonia-talon aulassa. Molemmissa evästiloissa on mikroaaltouuni. Myös ravintoloissa on mikrot lastenruokien lämmittämiseen.

Korkeasaaren kaupasta löydät Suomen villeimmän pehmolelueläintarhan sekä laajan valikoiman eläinaiheisia matkamuistoja ja leluja niin itselle kuin lahjaksi. Laivarannan myymälä on avoinna keväästä syksyyn, talvikaudella löydät pienen valikoiman kaupan tuotteita Mustikkamaan lipunmyynnin yhteydestä.

Korkeasaaressa ei ole pankkiautomaattia. Lähin pankkiautomaatti sijaitsee kauppakeskus REDIssä, noin vartin kävelymatkan päässä eläintarhan lipunmyynnistä.

Eläintarhaan unohdetut tavarat säilytetään kaksi viikkoa Mustikkamaan lipunmyynnissä. Arvotavarat toimitetaan tämän jälkeen Helsingin poliisilaitoksen löytötavaratoimistoon:

Pasilanraitio 11
00241 HELSINKI
071 877 3180 (ma – pe 9 – 13)

Omia lemmikkejä ei saa tuoda Korkeasaareen. Eläintarha on karanteenialuetta, joten kaikkea eläinliikennettä saareen ja saaresta poispäin kontrolloidaan eläintautien leviämisriskin takia. Kielto koskee karanteenisäännösten takia myös myös opas- ja avustajakoiria. Oma lemmikki ei myöskään nauti eläinten katselusta samalla lailla kuin eläintenystävä itse, ja lemmikkieläimen läsnäolo voi häiritä eläintarhan eläimiä.

Jos tarvitset eläintarhavierailun ajaksi hoitajaa koiralle, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistyksen dogsittereihin. Mitä aikaisemmin teet tilauksen, sitä varmemmin saat hoitajan haluamallesi ajankohdalle.

Korkeasaareen ei lähtökohtaisesti oteta vastaan lemmikkieläimiä, kuten kilpikonnia tai papukaijoja. Tilamme ovat rajalliset ja pyrimme keskittymään uhanalaisiin ja suojelua vaativiin lajeihin. Jos olet luopumassa eksoottisesta lemmikistäsi, voit kysellä sille uutta sijoituspaikkaa esimerkiksi matelijoiden ja sammakkoeläinten tai lemmikkilintujen harrastajilta.

Tiettyyn kellonaikaan tapahtuvat eläinten ruokinnat on merkitty Korkeasaaren kalenteriin – löydät sen täältä. Monet lajit ruokitaan tarhan siivouksen yhteydessä ennen aamukymmentä. Jotkut lajit saavat ruokaa useita kertoja päivässä. Monet lajit, kuten heinänsyöjät saavat aamupalan lisäksi iltapäiväruuan. Kissalaakson suuret kissaeläimet syövät vain joka toinen päivä. Jotkin Amazonian ja Africasian otukset saattavat syödä vain kerran viikossa tai vielä harvemmin – ehkä vain kerran kuussa!

Ruokintojen aikaan eläimet ovat varmimmin näkyvillä. Ruokinta-ajat löydät ohjelmakalenterista aukioloajat-sivulta. Koska eläimet saavat itse valita, mitä tekevät, niiden näkymistä ei voi ennustaa tarkasti. Eläimillä on mahdollisuus vetäytyä piiloon niin halutessaan, ulkotarhatkin tarjoavat hyviä vetäytymispaikkoja. Yleensä eläimet eivät vietä aikaa sisätiloissa eläintarhan aukioloaikoina – poikkeuksena tähän ovat esim. aasianleijonat talviaikaan.

Useat lajit ruokitaan ennen aamukymmentä, joten heti kymmeneltä saareen saapuva saattaa nähdä eläimet aamupalalla. Kesähelteillä Kissalaaksossa on hyvin uneliaita eläimiä, jotka usein torkkuvat tarhoissaan. Aamun ja illan viileämpinä tunteina ne ovat paremmin liikkeellä. Esimerkiksi usein piilottelevat ilvekset ovat hyvin liikkeellä talviaikaan, kun taas karhut nukkuvat talviunta. Trooppisten talojen nisäkkäät (pikkuapinat, mangustit) vetäytyvät usein jo iltaviiden tienoissa nukkumaan – talvella aiemmin, kesällä myöhemmin.

Korkeasaaren lajit on pyritty valitsemaan niin, että ne pärjäisivät Suomen ilmastossa ympäri vuoden. Siksi suurin osa lajeista on nähtävillä ympäri vuoden, myös talviaikaan.

Berberiapinoiden ja riikinkukkojen sisätiloihin pääsee kurkistamaan myös talviaikaan. Karhut nukkuvat talviunta yleensä marraskuulta maaliskuun alkupäiviin, eivätkä ole nähtävillä talviaikaan. Kissalaaksossa aasianleijonille pidetään luukkuja avoinna lämpimiin sisätiloihin, joten ne saavat itse päättää missä haluavat olla.

Korkeasaaren eläimille syntyy poikasia ympäri vuoden. Vilkkainta aikaa on alkukesä, jolloin syntyy kilejä, vasoja ja kuoriutuu linnunpoikasia. Seuraa pentu-uutisia Korkeasaaren somekanavista! Eläinlapset ovat emojensa hoidossa, kunnes ne aikuistuttuaan muuttavat toisiin eläintarhoihin, saavat oman tarhan Korkeasaaresta tai ne vapautetaan luontoon.

Korkeasaaresta ei voida antaa tai myydä sulkia tai muutakaan eläinmateriaalia, sillä Korkeasaari on karanteenialuetta ja osissa on tautiriski. Myöskään Korkeasaaresta löytyneitä sulkia ei saa viedä eläintarhasta pois.

Eläimiin ja eläinten osiin liittyy myös erityisesti kansainvälisesti laajamittaista laitonta toimintaa. Korkeasaari ei myy eikä osta eläimiä tai niiden osia: tällä varmistetaan, ettemme missään tilanteessa tue laitonta kauppaa.

Mitään edellä mainituista ei Korkeasaaressa ole. Korkeasaaren lajit on pyritty valitsemaan niin, että ne voisivat ulkoilla Suomen kylmässä ilmastossa ympäri vuoden. Tämän vuoksi suuria afrikkalaisia nisäkkäitä ei ole. Jääkarhuja Korkeasaaressa on ollut ja ilmasto-olojen puolesta ne soveltuisivat Helsinkiin, mutta jääkarhuille ei tällä hetkellä ole sopivaa tarhaa.

Eläimet saadaan toisista eläintarhoista. Niitä ei osteta eikä myydä, eikä pyydystetä luonnosta. Hyvämaineiset eläintarhat vaihtavat eläimiä keskenään. Kun pentuja ja poikasia syntyy, ne eivät yleensä voi asua kotitarhassaan enää aikuistuttuaan, joten ne matkustavat toiseen eläintarhaan, jossa niille on puoliso tai sopiva lauma. Uhanalaisilla lajeilla eläinvaihtoa säätelee lajikoordinaattori, jotta taataan se, etteivät lähisukulaiset saa jälkeläisiä keskenään ja lajin geneettinen eläintarhakanta säilyy elinvoimaisena.

Muutamat eläimet, kuten berberiapinat, ovat entisiä hylättyjä tai takavarikoituja lemmikkejä. Eläintarhassa niille voidaan tarjota lajin tarpeisiin sopivat tilat, jollaisiin kotioloissa ei ole mahdollisuutta.

Korkeasaareen on tullut joitakin eläimiä myös eläintarhan ylläpitämästä Villieläinsairaalasta. Kaikkia luonnosta loukkaantuneina löydettyjä eläimiä ei saada hoidettua niin, että ne selviäisivät itsenäisesti luonnossa. Jos eläin toipuu muuten hyvin, mutta vamma tai luonnossa selviämisen kannalta tärkeän aistin tai taidon puute estää paluun luontoon, eläin voi viranomaisten erillisellä luvalla jäädä eläintarhaan.

Monilla Korkeasaaren asukkailla on nimet. Eläintenhoitajat nimeävät eläimet niin, että joka vuosi nimet alkavat tietyllä aakkosella. Aivan kaikille eläimille ei anneta nimiä, esimerkiksi runsaslukuisille hyönteisille. Nimet ovat etupäässä eläintenhoitajien käytössä ja helpottavat mm. arjessa eläinyksilöiden tunnistamista. Osan eläinten nimistä löydät lajikohtaisilta esittelysivuilta!

Vaikka Korkeasaaren eläimet ovat tottuneet ihmisiin, ne eivät ole kesyjä ja voivat käyttäytyä arvaamattomasti – purra, potkia, puskea tai raapia. Esimerkiksi kameleiden tiedetään syöneen hanskoja ihmisten käsistä. Vuohipihalla kesäisin asuvat pikkuvuohet ovat ainoita eläimiä joihin saa koskea, mutta niihinkin vain silloin, kun se vuohille sopii.
Eläimet saavat vatsanpuruja tai voivat pahimmassa tapauksessa kuolla saatuaan vääränlaista ruokaa, joten annathan eläintenhoitajien ruokkia eläimet niiden omilla ruuilla.

Villieläinsairaala ottaa vastaan avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä. Jos löydät luonnosta eläimen, tarkista ensin, tarvitseeko se todella apua. Esimerkiksi pienet oravanpoikaset, nuoret lokit ja yksinäiset jäniksenpojat tarvitsevat vain harvoin ihmisen apua. Villieläinsairaalan hoitajat neuvovat sinua tarvittaessa.

Voit tuoda apua tarvitsevan eläimen Korkeasaaren lipunmyyntiin Mustikkamaalle päivittäin klo 7:stä eteenpäin, aina tuntia ennen eläintarhan aukioloajan loppua asti – ilmoitathan meille ennakkoon saapuvasta potilaasta. Meille pääsee helposti bussilla nro 16 ja metrolla Kalasataman kautta. Huomioithan, että Korkeasaaren henkilökunta ei pääse noutamaan loukkaantuneita eläimiä.

Loukkaantunutta tai avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan. Villit eläimet stressaantuvat ihmisen läheisyydestä, joten tarkista ennen apuun ryhtymistä, tarvitseeko eläin todella apua.

Jos eläimessä näkyy päällepäin selkeitä loukkaantumisen merkkejä tai se on juuttunut aineeseen tai paikkaan, josta se ei yksin pääse vapaaksi, se tarvitsee apua. Kaupunkiympäristössä eläimet päätyvät joskus mitä kummallisimpiin paikkoihin, mutta useimmiten pääsevät itse myös pois.

Hyvä nyrkkisääntö avun tarpeeseen on se, että eläimen saa helposti kiinni. Jos eläin pystyy pakenemaan, se todennäköisesti selviää luonnossa. Esimerkiksi jalkansa loukanneet lentokykyiset linnut ovat hyvin vaikeita kiinniotettavia, eikä jalalle usein voida tehdä mitään.

Jos löydät luonnosta eläimen poikasen, jonka silmät eivät ole auenneet, se on märkä tai kylmä, tai tiedät etteivät sen vanhemmat hoida sitä, poikanen ei selviydy yksin. Tavallisimpia tapauksia ovat pesistä pudonneet linnunpoikaset. Jos pesäpaikka on tiedossa, poikasen voi nostaa sinne takaisin, emo ei hylkää sitä.

Kaikki yksinäiset poikaset eivät tarvitse apua. Monet emot jättävät poikasensa yksin ravinnonhankinnan ajaksi. Esimerkiksi yksinään tavattavat kuutit, hirvieläinten vasat, rusakon ja jäniksen poikaset, lokinpoikaset sekä rastaiden ja tiaisten maastopoikaset eivät yleensä ole emonsa hylkäämiä. Oma emo on aina poikasen paras huoltaja.

Lisää ohjeita voit lukea Villieläinsairaalan sivuilta.

Kaikki kotimaiset luonnonvaraiset loukkaantuneet tai orvoiksi jääneet eläimet otetaan vastaan Villieläinsairaalassa.

Emme hoida lajeja, jotka eivät kuulu Suomen alkuperäiseen eläimistöön (minkki, supikoira, kaniini) ja joita pyritään vähentämään. Näiden lajien loukkaantuneet yksilöt lopetetaan kivuttomasti. Luonnonsuojelulain mukaan vierasperäistä eläinlajia ei saa päästää luontoon, mikäli on mahdollista, että lajista muodostuu pysyvä kanta (LSL 43§).

Tartuntavaaran takia hoitolassa ei hoideta myöskään kesykyyhkyjä. Pääkaupunkiseudun kesykyyhkyillä esiintyy yleisesti paramyxovirusta, joka on etenkin vesilintuihin helposti tarttuva tauti. Päätöksellä on tarkoitus minimoida taudin leviämisen riskiä Korkeasaaren eläintarhan lintuihin sekä muihin Villieläinsairaalassa hoidettaviin lintuihin.

Villieläinsairaalassa hoidettavan eläimen tulee olla vapautettavissa luontoon – tilat on tarkoitettu vain potilaiden tilapäistä hoitoa varten. Eläin joudutaan lopettamaan, jos se ei parane sellaiseen kuntoon, että se pärjäisi luonnossa tai vamman vaatima hoito olisi sille stressaavaa ja/tai hoitoennuste on hyvin huono.

Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä kuntoutuu ja vapautetaan luontoon, mikä on verrattain hyvä tulos myös kansainvälisesti. Vapautuspaikka valitaan laji- ja yksilökohtaisesti, esim. entinen kotireviiri, parempi elinympäristö tai lajitovereiden levähdyspaikka.

Kaikki hoitolaan tuodut eläimet eivät hoidosta huolimatta selviä, tai ne joudutaan lopettamaan. Kuolleet eläimet toimitetaan edelleen luonnontieteelliseen Keskusmuseoon tai yliopistolle opiskelumateriaaliksi. Osa lintuvainajista osallistuu vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen koulutukseen.

Poikkeustapauksissa, aina viranomaisen luvalla, joitakin tarhaoloihin sopeutuvia yksilöitä, joita ei pystytä palauttamaan luontoon, voidaan sijoittaa eläintarhoihin. Luontoon eläin voidaan vapauttaa vain, mikäli on todennäköistä, että sillä on mahdollisuus selvitä luonnonvaraisena: se osaa hankkia itselleen ravintoa ja se ymmärtää väistää esimerkiksi ihmistä. Joissakin tapauksissa ihmishoivassa varttunut eläin voi olla vapautettavaksi liian kesy.

Eläinpotilaiden hyvinvoinnin vuoksi Villieläinsairaala on suljettu yleisöltä. Tarhaoloissa syntyneet eläimet ovat tottuneet yleisöön, mutta Villieläinsairaalan potilaat ovat villejä eläimiä. Sellaiselle ihmisen läheisyys on kauhistus. Tämän vuoksi niiden ihmiskontaktit pidetään minimissä. Eläinten ei myöskään haluta tottuvaan ihmisiin eli kesyyntyvän, sillä se vähentää niiden selviytymismahdollisuuksia luonnossa.

Voit tukea Villieläinsairaalan toimintaa tekemällä kertalahjoituksen tai alkamalla kuukausilahjoittajaksi. Tukemalla Villieläinsairaalan toimintaa autat Suomen luonnonvaraisia eläimiä.

Otamme mielellään vastaan myös pähkinöitä (lukuunottamatta maapähkinöitä), viljatonta kissanruokaa, kuivatettuja matoja ja sirkkoja, tammenterhoja, linnunsiemeniä sekä vihreitä käpyjä. Lahjoitettavat tavarat voi toimittaa Korkeasaaren lipunmyyntiin Mustikkamaalle. Emme ota vastaan ripsiharjoja.

Korkeasaareen otetaan vuosittain kesätyöntekijöitä useaan eri työtehtävään, yhteensä haussa on kymmeniä kesätyöpaikkoja. Kaikkien Korkeasaaren työntekijöiden pitää olla 18 vuotta täyttäneitä, haku paikkoihin tapahtuu tammikuussa. Katso kaikki tehtäväkuvaukset ja hakuohjeet: Lue lisää kesätyöpaikoista.

Korkeasaareen otetaan eri alojen harjoittelijoita tilanteen mukaan.
Lue lisää harjoittelupaikoista.

Eläintenhoitajaksi voi valmistua erilaisilla tutkinnoilla: maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon koulutusohjelma ja eläintenhoitajan ammattitutkinto. Oppisopimusoppilaat suorittavat eläintenhoitajan ammattitutkinnon näyttötutkintona.

Muutamissa ammatillisissa oppilaitoksissa voi maatalousalan perustutkinnossa valita eläintenhoidon koulutusohjelman ja valmistua eläintenhoitajaksi. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja opiskeluaika kolme vuotta. Tällaiseen koulutukseen voi hakea valtakunnallisessa toisen asteen yhteisvalinnassa. Yhteishaussa yleisenä pääsyvaatimuksena on peruskoulun eli perusopetuksen oppimäärän hyväksytty suorittaminen. Lisäksi lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon suorittaneet voivat hakea yhteishaussa heille tarkoitettuihin aloituspaikkoihin.

Eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta järjestävät eräät ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset. Eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen hakeudutaan suoraan oppilaitoksesta saatavalla hakulomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Koulutuksen hakuajat ja pääsyvaatimukset vaihtelevat oppilaitoksittain. Pääsyvaatimuksena voi olla esimerkiksi alaan liittyvä työkokemus.

Eläintarhaeläinhoitajan suuntautumisvaihtoehto löytyy vain Varsinais-Suomen maatalousoppilaitoksesta Paimiosta. Muita vaihtoehtoja eri kouluissa ovat klinikkaeläintenhoitaja, koe-eläintenhoitaja, eläinhoitolanpitäjä ja lemmikkieläinkauppias/myyjä.

Vakituisia työntekijöitä Korkeasaaren eläintarhalla on noin 80, kesäaikaan kausityöntekijät lähes tuplaavat määrän. Lisäksi eläintarhan alueella toimivat ravintoloiden ja vesibussien työntekijät, sekä esimerkiksi eläintarhan siivous- ja turvallisuuspalveluiden tuottajat.

Korkeasaaren työntekijät edustavat yli 30 ammattinimikettä. Eläintenhoitajat ovat suurin ammattiryhmä, mutta eläintarhassa työskentelee myös esimerkiksi asiakaspalvelun, hallinnon, ympäristökasvatuksen, markkinoinnin ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.

Korkeasaaressa käy vuosittain noin puoli miljoonaa asiakasta. Vilkkain aika on kesäkausi, toukokuulta elokuulle, heinäkuu on ruuhkaisin kuukausi. Eläintarha on avoinna ympäri vuoden, tule joskus vierailulle talvikaudellakin!

Eläintarhaa ylläpitää Korkeasaaren eläintarhan säätiö, joka ei tavoittele taloudellista voittoa. Korkeasaaren eläintarhan säätiö toimii osana Helsingin kaupunkikonsernia. Säätiön päättävä elin on hallitus. Eläintarhaa johtaa toimitusjohtaja.

Korkeasaaren toiminnasta vastaa säätiö, joka ei tavoittele taloudellista voittoa. Säätiö kattaa suurimman osan kuluistaan eläintarhan pääsylipputuloilla, ja Helsingin kaupunki tukee säätiötä toiminta-avustuksella.

Valtio ei tue eläintarhan toimintaa, mutta Korkeasaari on saanut Villieläinsairaalan toimintaan eli luonnonvaraisten eläinten hoitoon avustusta ympäristöministeriöltä.

Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Säätiö aloitti toimintansa vuonna 2018, sitä ennen Korkeasaari oli Helsingin kaupungin virasto. Säätiönä Korkeasaari on hallinnollisesti aiempaa itsenäisempi, vaikka pysyykin osana Helsingin kaupunkikonsernia. Korkeasaari voi säätiönä osallistua myös aikaisempaa laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa.

Helsingin kaupungin käynnistämässä Kruunusillat-hankkeessa tehdään Laajasalon ja kantakaupungin välille raitioliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteys, joka tukee kaupungin tavoitetta lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta liikenteestä. Hankkeen toteuttaa Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala ja Kaupunkiliikenne Oy (entinen HKL). Lue lisää Kruunusillat-hankkeen sivuilta.

Korkeasaaren viereen rakennettavat sillat ovat nimeltään Finkensilta ja Kruunuvuorensilta. Niiden rakentamisen myötä Korkeasaari saa myös oman raitioliikennepysäkin. Eläintarhan lipunmyynti siirtyy siltojen valmistuttua Mustikkamaalta Korkeasaaren puolelle, ja Korkeasaaren pohjoisrannasta tulee julkista tilaa, nimeltään Mieritzinranta.

Kruunusiltojen työmaa-alue on eläintarhan saapumisalueella. Korkeasaaren ja Mustikkamaan välisen sillan päälle on rakennettu väliaikainen kävelysilta, joka palvelee eläintarhan vierailijoita ympäri vuoden Kruunusiltojen rakentamisen ajan. Kävelysilta ohjaa eläintarhan vierailijat nykyiseltä sillalta työmaan yli suoraan ensimmäisen jyrkän mäen päälle, josta on hyvä aloittaa retki Korkeasaareen. Korkeasaaren pohjoisosaan suuntautuva työmaaliikenne mahtuu kulkemaan kävelysillan ali, eikä ajoreitti risteä kävelijöiden reitin kanssa. Rakennustyömaata lähimpänä sijaitsevia eläinten tarhatiloja on melun vuoksi poistettu tilapäisesti käytöstä. Rakennustyömaa on merkitty Korkeasaaren karttaan, eikä työmaalla liikkuminen ole sallittua.

Korkeasaareen on asennettu melumittareita, joilla eläintarha ja Kruunusillat-hanke seuraavat melutasoja. Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori saa eläintarhan omista mittareista lukemat reaaliaikaisesti ja melutasoista koostetaan raportit viikoittain. Tarvittaessa tehdään lisämittauksia eläinaitauksien luona. Korkeasaaren eläintarhaluvassa määritelty vuorokauden keskimelutaso eläinten luona ei saisi ylittää 60 desibeliä.

Kruunusillat-hankkeen suunnittelun yhteydessä on tehty meluennusteita. Korkeasaaren pohjoisosassa keskiäänitasojen on arvioitu olevan suurimmillaan 72 dB ja hetkellisten enimmäistasojen noin 80 dB.

Eläimiä voidaan suojata melulta antamalla niille mahdollisuus vetäytyä sisätiloihin tai tarhan hiljaisemmalle alueelle. Eläin voidaan myös siirtää hiljaisempaan tarhaan Korkeasaaressa, kuten tehtiin lähellä työmaata sijainneille hiiri- ja viirupöllöille. Tarvittaessa eläimille selvitetään uutta kotia toisesta eläintarhasta. Meluaitojen rakentaminen melulähteen lähelle ei ole mahdollista, sillä suurin osa melusta syntyy vesialueella. Maa-alueelle kauas melulähteestä rakennetuista aidoista ei ole samalla lailla hyötyä.

Eläintenhoitajat seuraavat eläinten hyvinvointia erityisesti meluisien työvaiheiden aikana. Tarvittaessa seurannassa käytetään tallentavia videokameroita. Muutoksia eläinten käyttäytymisessä voidaan verrata eri ajanjaksoina tehtyjen etogrammien eli käyttäytymistä seuraavien lomakkeiden avulla. Tutkittua tietoa eläintarhaeläinten reaktioista meluun on varsin vähän, mutta kirjallisuuden perusteella ainakin petoeläimet, hevoseläimet ja eräät petolinnut voivat olla häiriöherkkiä melulle. Stressi ilmenee eri tavoin: lisääntynyt levottomuus, sukiminen, vetäytyminen ja aktiivisuuden väheneminen voivat kaikki ilmentää stressiä.

Villieläinsairaala sijaitsee Korkeasaaren länsipuolella Palosaaressa, josta Kruunuvuorensilta tulee lähtemään Laajasaloa kohti. Villieläinsairaalan sisätiloissa melun ei odoteta ylittävän Korkeasaaren eläintarhaluvan määrittelemää vuorokauden keskimelutasoa. Ulkotiloissa näin todennäköisesti tapahtuu muutaman rakentamiskuukauden aikana, jolloin ulkotarhat eivät ole käytössä. Tämänhetkisen tiedon mukaan meluisimmat työvaiheet sijoittuvat talvikaudelle, jolloin Villieläinsairaalassa on muutenkin vähemmän potilaita. Yksi kiinteistä melumittareista sijaitsee Villieläinsairaalan luona.

Kruunusillat-hankkeen tavoiteena on, että Hakaniemen ja Laajasalon välisen raitiotien matkustajaliikenne käynnistyy vuonna 2027. Keskustan ja Hakaniemen välisen osuuden aikataulusta ei ole päätöstä. Sitä ei vielä tiedetä, onko mahdollista, että jalankulkijat ja pyöräilijät pääsisivät Kruunuvuorensillalle ja Finkensillalle ennen kuin raitiotie on valmis.

Matka keskustasta Korkeasaareen nopeutuu ja lyhenee. Korkeasaari saa oman raitioliikennepysäkin, eli matkan voi jatkossa taittaa raitiovaunulla, kävellen tai pyörällä, sekä kesäaikaan edelleen lautalla. Eläintarhan pääsisäänkäynti siirtyy Mustikkamaalta Korkeasaaren puolelle.