Avoinna tänään 10–16

Tutkimusta eläinten hyväksi

Korkeasaaressa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia sekä lajien ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Erilaisia tutkimuksia ja seurantoja on käynnissä eläintarhassa jatkuvasti.

Korkeasaaressa osallistutaan muun muassa kissapetojen parempaan tunnistamiseen luonnossa tähtäävään riistakameratutkimukseen. Trooppisissa taloissa on tutkittu pikkuapinoiden värinäköä, ja eläinten mieltymyksiä erilaisiin ääniin ja videokuviin – tuloksia hyödyntämällä voidaan muun muassa luoda tarhaeläimille uudenlaisia virikkeitä. Nukutusaineiden vaikutuksen tutkimuksesta on hyötyä myös tarhaolosuhteiden ulkopuolella. Yhteistyökumppaniemme kanssa teemme tutkimusta keinotekoisen lisäännyttämisen käytöstä uhanalaisten vuohieläinten suojelussa, ja Villieläinsairaalan potilaista saadaan tietoa kotimaisten eläinten tutkimukseen. Melumittauksilla tutkitaan eläinten viihtyvyyttä tarhassa esimerkiksi rakennushankkeiden aikana.

Tärkeimpiä eläinten ja niiden olosuhteiden seurantavälineitä ovat kamerajärjestelmät sekä etäyhteyttä hyödyntävät laitteet, joilla voidaan seurata esimerkiksi ympäristön lämpötilaa, kosteutta ja valojaksoja. Näin voidaan varmistua muun muassa siitä, että trooppisissa taloissa eläintilojen lämpötila ja kosteusprosentti ovat oikealla tasolla, ja että valomäärä ei ole yöaikaan liian korkea. Lämpökameroiden avulla on puolestaan mahdollista seurata eläimen kuntoa ja jopa mielialaa. Seurantatekniikkaa hyödynnetään paitsi tarhassa, myös eläinkuljetusten aikana.

Yhteistyötä tutkimuksissa tehdään tiiviisti eri tahojen kanssa. Näitä ovat muun muassa Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Forum Virium ja Logmore.

Siili Villieläinsairaalassa

Miksi Korkeasaaressa tehdään tutkimusta?

Luonnossa monien lajien tutkiminen voi olla hyvin hankalaa esimerkiksi vaikeakulkuisen ympäristön tai lajin harvalukuisuuden vuoksi. Eläintarhassa sen sijaan voidaan tutkia helposti esimerkiksi eläinten käyttäytymistä ja lisääntymistä. Siirrettävät kamerajärjestelmät välittävät tietoa eläinten liikkeistä ja käyttäytymisestä ympäri vuorokauden. Tutkimuksilla voidaan myös lisätä tarhoissa elävien eläinten hyvinvointia muun muassa kehittämällä eläimille uusia virikkeitä.

Villieläinsairaala on tärkeä tutkimusmateriaalin lähde kotimaisten luonnonvaraisten eläinten tutkimuksessa. Esimerkiksi Villieläinsairaalan linnuista saatuja näytteitä on kerätty Helsingin yliopiston virologian ja biotieteiden laitosten tutkimuksiin. Villieläinsairaala on osallistunut myös Hokkaidon yliopiston kanssa tehtävään siilien geneettiseen tutkimukseen, jossa tutkittiin pääkaupunkiseudun siilipopulaatioiden alkuperää ja eläinten levinneisyyttä.

Kilpikonnan liikkeitä seurataan lähettimellä

Tutkimuksissa edetään eläinten ehdoilla

Eläinten hyvinvointi on kaiken Korkeasaaren toiminnan eettinen perusta. Uutta tutkimusta suunnitellessa punnitaan sen hyödyt sekä yksilölle että lajille. Eläintarhassa asuvat eläimet eivät ole koe-eläimiä, eikä tutkimus saa aiheuttaa eläimelle merkittävää haittaa. Esimerkiksi kun Korkeasaaressa on tutkittu nukutusaineiden vaikutusta eri lajeihin, eläimiä ei ole nukutettu tutkimusta varten, vaan tiedot on kerätty samalla kun eläinlääkärin on pitänyt nukuttaa eläin muita hoitotoimenpiteitä varten.

Eläinten mieltymyksiä voidaan mitata ilman että eläimen valinnanvapauteen puututaan. Pikkuapinoiden kiinnostusta erilaisia ääniä kohtaan tutkittiin kehittämällä Korkeasaaren valkopääsakien käyttöön laite, jonka käyttämisestä eläimet saivat itse päättää. Sakit kontrolloivat äänilähteen toimintaa omassa elinympäristössään usean viikon ajan, ja laitteen käyttämistä seurattiin liiketunnistimien ja kameroiden avulla.

Valkopääsaki Korkeasaaressa

Yksilö- ja lajitietoa kerätään tietopankkeihin

Korkeasaaren eläimistä ylläpidetään eläinrekisteriä, josta selviää syntyneiden ja kuolleiden, sekä saapuneiden ja lähetettyjen eläinten määrät. Kansainvälisesti eläintarhojen ja villieläinten tutkimuslaitosten tietopankkina toimii ZIMS, joka sisältää yksilötason tietoa eläimistä ja sitä kautta eläinlajeista. Tietoa on kerätty eläintarhoissa, akvaarioissa, villieläinten pelastuskeskuksissa sekä tutkimuslaitoksissa yhteensä yli 10 miljoonasta eläinyksilöstä – mukana myös Korkeasaaressa nyt ja aikaisemmin asuneet eläimet. Kansainvälisillä tutkijoilla on mahdollisuus hyödyntää näitä tietoja työssään.

Lähes kaikki Korkeasaaressa kuolleet tai lopetetut eläimet tutkitaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteen patologian laitoksella tai Ruokavirastossa (ent. EVIRA) ja tutkimusraportit tallennetaan. Osa näistä eläimistä lähetetään luonnontieteellisen museon kokoelmiin mahdollista tulevaa opetus- ja tutkimuskäyttöä varten. Näin eläimet edesauttavat vielä kuoltuaankin lajin hoito- ja biologisen tiedon karttumista.

Mikäli olet kiinnostunut tutkimuksen toteuttamisesta yhteistyössä Korkeasaaren kanssa,
ota yhteyttä eläintarhan tutkimuskoordinaattoriin: Kirsi Pynnönen-Oudman | kirsi.pynnonen@korkeasaari.fi

Uusia kuvia

Uusia videoita

} } } }