Manulien suojelu Manulien suojelu Manuli on pieni tuuheaturkkinen arokissa, joka elää laajalla alueella Aasian aroilla. Sen kanta luonnossa on vähenemässä, vaikka se arvioidaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Lajia on hankala tutkia luonnossa sen elinalueiden ja elintapojen takia; se voi elää jopa 5000 metrin korkeudessa ja on piileskelevä ja hyvin ympäristöönsä naamioituva eläin. Manulin suurimmat uhat ovat saaliseläinten väheneminen, myrkytykset, salametsästys ja elinalueiden tuhoutuminen. Pikat ja murmelit ovat manulin tärkeimpiä saaliseläimiä, ja niitä myrkytetään säännöllisesti, koska niiden uskotaan levittävän paiseruttoa. Myrkytykset vähentävät dramaattisesti saaliseläinten määrää, ja joissain tapauksissa myös manuleita kuolee myrkyn kertyessä niiden elimistöön. Toisaalta osa yhteisöistä arvostaa manulia, koska se tappaa haitallisina pidettyjä jyrsijöitä. Paksun turkkinsa vuoksi manulikaan ei ole säästynyt salametsästykseltä. Vaikka Mongoliassa manulin metsästys on nykyään kielletty, sitä saa luvanvaraisesti edelleen saalistaa kotikäyttöön. Näillä luvilla pyydettyjä kissoja päätyy Venäjän ja Kiinan turkismarkkinoille, ja erilaisia ruumiinosia salakuljetetaan Kiinaan kansanlääketieteen käyttöön. Yksi suojelutyön tavoite on parantaa manulin laillista asemaa, ja puuttua haitalliseen metsästyslupakäytäntöön. Kuten monia muita uhanalaisia eläimiä, myös manulin luontaisia elinalueita uhkaa maatalous ja kotieläinten hallitsematon laidunnus. Se on sopeutunut elämään laaksoissa, jossa sille on kasveista ja kivikoista suojaa, ja näiden alueiden tuhoutuminen vaikeuttaa sen saalistamista, sekä altistaa sen saaliiksi pedoille. Suojelualueilla laiduntamista rajoittamalla manuleiden kannan lasku on saatu pysäytettyä. LAHJOITA SUOJELUUN! PERUSTA OMA KERÄYS! Korkeasaari on tukenut manuleiden suojelutyötä vuodesta 2014. Royal Zoological Society of Scotland organisoi useita suojeluprojekteja Mongoliassa, Kazakstanissa, Iranissa ja Kiinassa. Projekteissa manuleita tutkitaan niiden luonnollisilla elinalueilla muun muassa kamera-ansojen avulla, joista saadaan tietoa niiden levinneisyydestä ja elintavoista. Tärkeä osa hankkeita on myös paikallisväestön osallistuminen suojelutyöhön, ja lajista ja manulin merkityksestä kerrotaan paikallisille paimenille, koululaisille ja kyläyhteisöille. Vuonna 2016 alkaneessa PICA (Pallas’s Cat International Conservation Alliance) – projektissa tehdään yhteistyötä lumileopardien suojeluhankkeen Snow Leopardin Trustin kanssa. Nämä uhanalaiset kissat elävät samoilla alueilla, joten niiden suojelutoimet tukevat toisiaan. Manuli kuuluu myös eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on kasvattaa elinvoimainen tarhakanta. Hankkeen uutisia Tammikuu 2023: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2022 manulien suojeluun kerätyt 2 500 euroa RZSS:n kautta Pallas Cat International Conservation Alliance -järjestölle. Lokakuu 2022: Suojelua voi nyt tukea myös perustamalla oman suojelukeräyksen Korkeasaaren uudella keräysalustalla! Tuttuun tapaan kaikki kerätyt varat menevät lyhentämättömänä suojeluun, hallinnolliset kulut maksetaan Korkeasaaren toimintamenoista. Maaliskuu 2022: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2021 manulien suojeluun kerätyt 1 500 euroa RZSS:n kautta Pallas Cat International Conservation Alliancen kenttätutkimus- ja suojelutyöhön Iranissa, Pakistanissa ja Kazakstanissa. Heinäkuu 2021: Lahjoittaminen Korkeasaaren suojeluhankkeille muuttui entistä helpommaksi uuden maksualustan avulla! Lahjoittaa voi nyt pankkisiirrolla, MobilePaylla tai maksukortilla. Tammikuu 2021: Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ja Korkeasaaren ystävät ry. lahjoitti vuonna 2020 kerätyt 1 000 euroa manuleiden suojeluun Royal Zoological Society of Scotlandin kautta. Hanketuki käytetään Pallas Cat International Conservation Alliancen kenttätutkimus- ja suojelutyöhön Iranissa, Pakistanissa ja Kazakstanissa. Heinäkuu 2020: Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN päivitti manulin uhanalaisuusluokituksen elinvoimaiseksi (LC). Lajin kannan arvioidaan olevan suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu, vaikka kanta katsotaan yhä laskevaksi. Aikaisemmin laji luokiteltiin silmälläpidettäväksi (NT). Tarkemmat tiedot kannan arvioinnisa ovat luettavissa IUCN:n Punaisessa Kirjassa. Tammikuu 2020: Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr ja Korkeasaaren ystävät ry. lahjoitti vuonna 2019 kerätyt 1 260 euroa manuleiden suojeluun Royal Zoological Society of Scotlandin kautta. Eläintarha vastaa lajin tarha- ja luonnonsuojeluohjelmista. Hanketuki on käytetty Pallas Cat International Conservation Alliancen kenttätutkimus- ja suojelutyöhön Nepalissa, Mongoliassa, Kirgiisiassa, Uzbekistanissa ja Kazakstanissa. Tammikuu 2019: Korkeasaaren eläintarha lahjoitti manuleiden suojelua ja tutkimusta koordinoivalle Royal Zoological Society of Scotlandille 2 000 euroa. Tammikuu 2018: Korkeasaaren eläintarha lahjoitti manulitutkimusta koordinoivalle Royal Zoological Society of Scotlandille 1 000 euroa. Lue lisää… Vanhemmat uutiset Joulukuu 2016: Korkeasaaren eläintarha lahjoitti manulitutkimusta koordinoivalle Royal Zoological Society of Scotlandille 500 euroa. Kesäkuu 2016: Korkeasaaren eläintarha avasi manulin suojelusivut suojelusanoman ja varainkeruun vahvistamiseen. 2015: Manuleiden EEP-suojelukoordinaattori haastoi maailman eläintarhat osallistumaan manuleiden suojelutyöhön 300 eurolla. Korkeasaaren Ystävät ry vastasi haasteseen lahjoittamalla suojelutyöhön 300 euroa. 2014: Manuleiden EEP-suojelukoordinaattori haastoi maailman eläintarhat osallistumaan manuleiden suojelutyöhön 300 eurolla. Korkeasaaren Ystävät ry vastasi haasteseen lahjoittamalla suojelutyöhön 300 euroa. Pienistä puroista kasvaa suuri joki! Pallas's cats matingPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cats meeting for the first timePhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat hiding in bushesPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's catPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cats meeting for the first timePhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cats meeting for the first timePhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's catPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's catPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's catPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's catPhoto: Annika Sorjonen (2023) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas cat (male)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, FinlandPallas's cat (female)Photo: Annika Sorjonen (2022) Korkeasaari Zoo Helsinki, Finland Jaa Share on Facebook Share on Twitter