Eläintarhojen tehtävät

Eläintarhavierailija katselee tiikeriä

Eläintarhojen tehtävät

Maailman eläin- ja kasvilajit vähenevät huolestuttavaa vauhtia. Kun lajien määrä vähenee, ekosysteemit ovat entistä haavoittuvampia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ikään kuin vakuutus maapallon elinolosuhteiden muuttumisen varalle. Vastuullisilla eläintarhoilla on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä oma erikoistehtävänsä: tarhaamalla voidaan pelastaa uhanalaisia lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luonnosta. Useille lajeille eläintarhat ovatkin olleet viimeisenä turvapaikkana. Sukupuuttoon olisivat hävinneet mm. visentti, kaliforniankondori, mongolianvillihevonen ja valkobeisa, jollei niitä olisi saatu säilymään ja lisääntymään eläintarhoissa.

Eläinten tarhakantojen ylläpito ja luontoonpalautukset

Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvien lajien geneettistä monimuotoisuutta. Koska eläintarhoilla on käytössä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä kansainvälisen verkoston, jossa eläinlajien populaatioita pidetään yllä. Suojeluohjelmiin kuuluvista lajeista pidetään kantakirjaa, ja niiden lisääntymistä ja siirtymistä eläintarhojen välillä säädellään lajikoordinaattorin antamien suositusten mukaan. Siirtojen seurauksena vältetään lähisukuisten eläinten lisääntyminen eli sisäsiitos, ja siten taataan lajien geenien monimuotoisuuden säilyminen.

Elinvoimainen tarhakanta mahdollistaa eläinten palauttamisen luontoon alueille, joilta laji on kokonaan hävinnyt tai joissa se tarvitsee muuten vahvistamista. Luonnossa uhanalaisten tai hävinneiden eläinkantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä työtä: siihen tarvitaan monien suojelutyötä tekevien tahojen yhteistyötä sekä luontoonpalautuksia monien eläinsukupolvien ajan.

Luonnossa tapahtuvan suojelun tukeminen

Eläintarhat tukevat lajien suojelua niiden alkuperäisillä elinalueilla, ja ovatkin yksi luonnossa tapahtuvan suojelutyön tärkeimmistä rahallisista tukijoista. Varoilla voidaan esimerkiksi perustaa uusia suojelualueita, palkata suojelupartioita salametsästäjiä ja laitonta lemmikkikauppaa vastaan, sekä tehdä ympäristökasvatusta, jotta paikalliset suhtaisivat eläimiin suopeammin ja ymmärtävät paremmin niiden merkityksen luonnolle. Eläintarhojen työntekijöiden ammattitaitoa voidaan myös hyödyntää kentällä tapahtuvassa suojelutyössä.

Tutkimustyö

Eläintarhojen tehtävänä on osallistua tutkimukseen, josta on hyötyä eläinlajien suojelussa. Luonnossa monien lajien tutkiminen voi olla hyvin hankalaa esimerkiksi vaikeakulkuisen ympäristön tai lajin harvalukuisuuden vuoksi. Eläintarhassa sen sijaan voidaan tutkia helposti esimerkiksi eläinten käyttäytymistä tai elinolosuhteiden vaikutusta eläimen aktiivisuuteen, ja lisäännyttämistekniikoiden kehittäminen voi olla avuksi uhanalaisten lajien suojelussa. Tutkimuksilla voidaan myös lisätä tarhoissa elävien eläinten hyvinvointia muun muassa kehittämällä eläimille uusia virikkeitä.

Ympäristökasvatus

Eläintarhoissa vierailee vuosittain noin 10 % maailman ihmisistä. Samalla kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymykset kuten sademetsien hävittäminen tai monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys. Vierailullaan he saavat tietoa luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja heitä kannustetaan toimimaan luontoa kunnioittaen. Myös tiedottaminen on osa tätä ympäristökasvatusta.

Eläintarhat tekevät kansainvälistä yhteistyötä

Vastuullisesti toimivat eläintarhat muodostavat yhdessä kansainvälisen verkoston, jonka yhteistyönä yllä kerrottuja tehtäviä toteutetaan, ja pyritään säilyttämään eläinten perimä mahdollisimman monimuotoisena. Eläimiä ei osteta tai myydä tarhojen kesken, vaan niitä siirretään eläintarhojen välillä osana suojeluohjelmia. Korkeasaaressa syntyneitä eläimiä lähetetään ainoastaan vastuullisesti toimiviin eläintarhoihin, joiden toiminta vastaa kansainvälisiä standardeja. Myös luontoonpalautukset ovat yleensä useiden eläintarhojen ja muiden suojelujärjestöjen yhteisiä hankkeita.

Korkeasaari on yksi Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n perustajajäsenistä. EAZA:n jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan sen eettisiä periaatteita ja osallistumaan suojelutyöhön. Järjestö valvoo jäsentensä toimintaa säännöllisin tarkastuksin, ja jäsenyyden voi menettää mikäli toiminta ei ole kriteerien mukaista. EAZA myös ylläpitää eläinlajien kantakirjoja ja EEP-suojeluohjelmaa.

Korkeasaarella on EAZA:n toiminnassa ja sen alaisissa komiteoissa useita vastuurooleja. Näitä ovat esimerkiksi lajikomiteoiden ja erilaisten työryhmien jäsenyydet. Käytännössä vastuutehtävät auttavat lajien suojelussa esimerkiksi luontoonpalautushankkeiden suunnittelussa ja totutustarhojen rakentamisessa, lajien geneettisen monimuotoisuuden säilymisessä eläintarhaeläimissä sekä tiedon jakamisessa niin eläintarhoissa kuin lajien luontaisilla elinalueilla paikallisille ihmisille.

Korkeasaari on mukana myös Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestö WAZA:n sekä Ruotsin eläintarhayhdistyksen eli SDF:n toiminnassa. Lisäksi Korkeasaaren eläintarha kuuluu Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon eli IUCN:ään ja on yksi sen Suomen komitean jäsenistä, sekä kuuluu sen alaiseen suojelusuunnittelun asiantuntijaryhmään.

EAZA WAZA IUCN