Eläintarhojen tehtävät

Eläintarhojen tehtävät

Maailman eläin- ja kasvilajit vähenevät huolestuttavaa vauhtia. Kun lajien määrä vähenee, ekosysteemit ovat entistä haavoittuvampia. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ikään kuin vakuutus maapallon elinolosuhteiden muuttumisen varalle.

Eläintarhoilla on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä oma erikoistehtävänsä. Tarhaamalla voidaan pelastaa uhanalaisia lajeja, jotka ovat vaarassa hävitä luonnosta. Useille lajeille eläintarhat ovat olleet viimeisenä turvapaikkana. Sukupuuttoon olisivat hävinneet mm. eurooppalainen visentti ja kaliforniankondori, mongolianvillihevonen ja arabialainen valkobeisa, jollei niitä olisi saatu säilymään ja lisääntymään eläintarhoissa. Suurimpana haasteena on saada aikaan sellaiset olosuhteet, että harvinaisten lajien lisääntyminen saadaan onnistumaan.

Eläintarhoissa kasvatettuja eläimiä myös palautetaan takaisin luontoon: uusia eläinkantoja on perustettu alueille, joilta laji on kokonaan hävinnyt tai olemassa olevia kantoja on vahvistettu tarhatuilla eläimillä. Luonnossa uhanalaisten tai hävinneiden eläinkantojen elvyttäminen on pitkäjänteistä työtä, tarvitaan monien suojelutyötä tekevien tahojen yhteistyötä ja siirtoistutuksia, monien eläinsukupolvien ajan.

Eläintarhat tukevat myös lajien suojelua alkuperäisillä elinalueilla. Myös tiedotus ja ympäristökasvatus ovat osa samaa luonnonsuojelutyötä. Samalla, kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymykset kuten sademetsien hävittäminen tai monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys. Eläintarhoissa tehdyllä tutkimustyöllä puolestaan saadaan eläinlajeista uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää luonnossa tapahtuvassa suojelutyössä.

Kansainvälinen yhteistyö

Korkeasaaren eläintarha kuuluu maailman vanhimpiin eläintarhoihin. Eläintarhat, Korkeasaari niiden mukana, ovat viime vuosikymmeninä tulleet yhä selvemmin mukaan luonnonsuojeluun luontotietouden levittäjinä ja osallistumalla uhanalaisten lajien suojeluhankkeisiin. Korkeasaari on yksi Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA) perustajajäsenistä, ja on myös mukana Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA) toiminnassa. Korkeasaaren eläintarha kuuluu Maailman luonnonsuojeluliittoon (IUCN) ja on yksi sen Suomen komitean jäsenistä, ja on mukana sen alaisen Conservation Breeding Specialist Group-järjestön toiminnassa. Korkeasaari osallistuu myös Maailman eläintarhaopettajien (IZE) toimintaan.

Koska eläintarhoilla on käytössä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä verkoston, jossa uhanalaisten lajien populaatioita pidetään yllä. Korkeasaaressa on tarhattuna yli 20 eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP) kuuluvaa lajia ja uusia lajeja hankkiessamme suosimme suojeluohjelmiin kuuluvia lajeja. Suojeluohjelmissa pyritään aluksi siihen, että eläintarhoissa asuvat yksilöt saadaan lisääntymään. Tarhakantojen kasvattamisessa pyritään säilyttämään eläinten perimä ja käyttäytyminen mahdollisimman luonnonmukaisena. Tässä työssä lajiin suojeluun perehtyneillä biologeilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunnitellaan ja valitaan sopivat parit. Niinpä esimerkiksi Korkeasaaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.

Eläintarhojen lajitietokannasta eli ZIMS-tietokannassa on kantakirjat noin 500:lle uhanalaiselle eläintarhoissa pidetylle lajille. Kantakirjojen avulla kunkin eläintarhoissa pidetyn lajin sukupuu voidaan määrittää hyvin tarkkaan. Tietokoneohjelman avulla voidaan laskea, mitä yksilöitä kannattaa lisäännyttää keskenään, jotta laji säilyy geneettisesti rikkaana ja terveenä. Eläintarhojen lajitietokannasta uutta tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun: ZIMS sisältää yksilötason tietoa eläimistä ja sitä kautta eläinlajeista. Tietoa on kerätty eläintarhoissa, akvaarioissa, villieläinten pelastuskeskuksissa sekä tutkimuslaitoksissa 97 maassa, 1200 jäseneltä, yli 10 miljoonasta eläinyksilöstä, jotka edustavat yli 22 000 lajia. Tietopankin tavoitteena on löytää ja jakaa parhaita toimintatapoja eläinten pitoa ja lajien suojelua ajatellen.

EAZA WAZA IUCN