Saimaannorppien suojelu

saimaannorppa

Saimaannorppien suojelu

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan ainoa elinalue on Saimaalla, jonne norppia jäi eristyksiin jääkauden jälkeen maan kohoamisen seurauksena yli 9000 vuotta sitten. Saimaannorppa on kehittynyt omanlaisekseen muista norpan alalajeista ja on yksi harvoista makean veden hylkeistä, sekä yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Sitä pidettiin 1900-luvun alussa kalastukselle haitallisena eläimenä ja siitä maksettiin tapporahaa vuoteen 1948 asti. Norppa rauhoitettiin 1955, mutta norppakanta pieneni 1980-luvulle saakka, jolloin norppia oli enää hieman alle 200.

Varsinaiset suojelutoimet alkoivat vuonna 1979, kun WWF:n Suomen rahasto perusti saimaanhyljetyöryhmän, ja seuraavalla vuosikymmenellä Maa- ja metsätalousministeriö laati norpan ensimmäisen suojeluohjelman. Vuonna 1993 norpan suojeluvastuu siirtyi Metsähallitukselle ja tutkimusvastuu Itä-Suomen yliopistolle. Syntyi viranomaisten, yliopistojen ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajista koottu suojelun ohjausryhmä.

Saimaannorpan suurimpia uhkia ovat hukkuminen kalanpyydyksiin, lisääntymistä hankaloittava ilmastonmuutos, pesimäaikainen häirintä sekä hajanainen ja pieni kanta. Saimaannorppia on suojeltu muun muassa perustamalla luonnonsuojelualueita, ohjaamalla rantarakentamista, rajoittamalla norpalle vaarallisten kalapyydysten käyttöä ja pesimäaikaisia vedenpinnan vaihteluita sekä kolaamalla apukinoksia ennen pesimäajan alkamista. Suojelutoimien ansiosta kannan koko on kasvanut, ja vuoden 2023 arvion mukaan Saimaalla eli oli 480 norppaa.

Vuonna 2020 alkaneessa, kuusivuotisessa Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankeessa tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ilmastonmuutoksen, kalastuksen, ihmislähtöisen häiriön ja kannan pienuuden aiheuttamia ongelmia saimaannorppakannalle. Hankkeessa pyritään parantamaan myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilannetta. Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa toimii hankkeessa asiantuntijana, ja on mukana kirjoittamassa käsikirjaa saimaannorppien hoidosta ja kouluttamassa eläinlääkäreitä aiheesta.

LAHJOITA SUOJELUUN! PERUSTA OMA KERÄYS!

Korkeasaari ohjaa keräysvarat kokonaisuudessaan Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön. Keräysvaroilla hankitaan apukinosten kolauksessa tarvittavia pelastuspukuja, tuetaan norppien keinopesien rakentamista ja edistetään norppaturvallisten kalanpyydysten käyttöä. Korkeasaaren henkilökuntaa on myös ollut mukana kolaamassa apukinoksia norppien pesäpaikoiksi.

 

Hankkeen uutisia

Tammikuu 2024: Korkeasaaresta lähti tammikuun lopulla jälleen kuuden hengen tiimi Metsähallituksen avuksi Saimaalle kolaushommiin. Mukana oli työntekijöitä eläintenhoidosta, asiakaspalvelusta ja kiinteistönhoidosta. Päivän aikana kolattiin neljä apukinosta luonnonsuojelualueelle aiemmin hyviksi havaittuihin paikkoihin. Lue lisää!

Tammikuu 2024: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2023 saimaannorppien suojeluun kerätyt 1 500 euroa Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön.

Marraskuu 2023: Korkeasaaren TV-sarjan toisella tuotantokaudella päästään kurkistamaan myös saimaannorppien suojeluhankkeeseen Katso ohjelma!

Toukokuu 2023: Yhteinen saimaannorppamme LIFE -suojeluhankkeessa kootaan käsikirjaa saimaannorppien hoidon tueksi sekä koulutetaan eläinlääkäreistä osaavaa hoitoverkostoa. Samalla ohjeistetaan oikeasta toiminnasta, mikäli kohtaa loukkaantuneen tai sairaan saimaannorpan. Hankkeessa toimii asiantuntijana Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa. Lue lisää!

Tammikuu 2023: Korkeasaaren työntekijät kolasivat pesäkinoksia saimaannorpille. Kuusi Korkeasaaren työntekijää vietti koko päivän Pihlajaveden jäillä Metsähallituksen erityisasiantuntijoiden kanssa kolaten sekä moottorikelkka- ja ahkiokyydeillä kolauspaikalta toiselle liikkuen. Lue lisää!

Tammikuu 2023: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2022 saimaannorppien suojeluun kerätyt 500 euroa Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön.

Tammikuu 2022: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2021 saimaannorppien suojeluun kerätyt 500 euroa Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön.

Tammikuu 2021: Korkeasaaren eläintarhan säätiö lahjoitti vuonna 2020 saimaannorppien suojeluun kerätyt 6 000 euroa Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön.

Helmikuu 2020: Korkeasaari avasi eläintarhassa hoidossa olleen saimaannorppa Topiaksen nimissä keräyksen Suomen luonnonsuojeluliitolle saimaannorppien suojelemiseksi. Keräysvaroilla hankitaan haastavissa jääoloissa pesälaskennoissa ja apukinosten kolauksessa tarvittavia pelastuspukuja, edistetään norppien keinopesien rakentamista sekä norppaturvallisten kalanpyydysten käyttöä.

Piitsniemen Topias

 
Heinäkuussa 2019 Korkeasaaren Villieläinsairaalaan tuotiin Puumalasta, Saimaalta pienikokoinen saimaannorpan uroskuutti, joka oli löydettäessä vaisu ja sillä oli nirhaumia nahassaan. Norppaa hoidettiin eläinlääkärin antamien hygieniaohjeiden mukaan ja tavoite oli palauttaa norppa terveenä takaisin kotivesilleen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus päätti elokuussa 2019, että kuntoutuneen saimaannorpan kuljetus takaisin Saimaalle olisi riski lajille. Maailman ainoat saimaannorpat elävät Saimaalla ja laji on geeniperimältään kapea, minkä vuoksi se on erityisen herkkä epidemioille. Vaikka tautien tarttumisen riski oli hoidossa minimoitu parhaalla mahdollisella tavalla, sitä ei voitu täysin poissulkea. Vaihtoehdoiksi jäivät norpan lopetus tai pysyvä pito eläintarhassa, joka vaatii erillisen poikkeusluvan.

Koska saimaannorpan pitoon sopivia tiloja ei ollut valmiina, Korkeasaari teetti syksyllä 2019 suunnitelman kelluvasta hyljealtaasta, joka sijoittuisi Korkeasaaren ja Hylkysaaren väliseen salmeen ja valmistuisi seuraavaksi kesäksi. Tammikuussa Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi poikkeusluvan saimaannorpan hallussapitoon. Norppa sai nimen Piitsniemen Topias löytöpaikkansa mukaan, ja se siirrettiin eläintarhan puolelle odottamaan hyljealtaan valmistumista. Saimaannorpalla oli Korkeasaaressa käytössään norpan tarpeita ajatellen muokattu saukkotarha altaineen ja lepopaikkoineen.

Helmikuussa norppa siirrettiin Villieläinsairaalaan altaan uusien muutostöiden ajaksi. Norppa oli loukannut herkäksi kulunutta ihoaan altaan uudenkarheissa betonipinnoissa ja tarhan muutostöillä haluttiin turvata norpan hyvät olot. Villieläinsairaalassa norpan ihoa hoidettiin, mutta eläimen oireista pääteltiin, että taustalla saattoi olla jotain muutakin. Kun norppa tutkittiin perusteellisesti ja siitä otettiin näytteitä, ulosteesta löydettiin heinää ja hiekkaa. Hoito hiekan saamiseksi pois suolistosta aloitettiin heti, sillä tila on eläimelle vakava.

Topias menehtyi helmikuun puolivälissä, perjantain ja lauantain välisenä yönä. Norppa vietiin patologisiin tutkimuksiin Helsingin yliopistolle. Kuolinsyyksi todettiin suolitukos. Korkeasaari avasi Topiaksen nimissä keräyksen, jolla tuetaan saimaannorppien suojelua luonnossa. Korkeasaari lahjoittaa keräysvarat kokonaisuudessaan Suomen luonnonsuojeluliiton Saimaalla tekemään saimaannorpan suojelutyöhön.