Avoinna tänään 10-20

Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa

Eläintarhan arkea säätelevät monet lait ja asetukset. Toimintaamme valvotaan säännöllisin tarkastuksin sekä viranomaisten että muiden asiantuntijoiden toimesta. Me korkeasaarelaiset vastaamme siitä, että eläimistä huolehditaan täällä hyvin, yksilöiden ja lajien tarpeet huomioiden.

Eläintenhoitaja ja gundi

Eläintenhoidon ammattilaiset

Korkeasaaressa vakituisiksi eläintenhoitajiksi rekrytoidaan vain henkilöitä, joilla on soveltuva alan koulutus sekä riittävästi aiempaa työkokemusta eläintenhoidosta. Tarjoamme työntekijöillemme jatkuvasti lisäkoulutusta niin Korkeasaaressa, muualla kotimaassa kuin ulkomaillakin. Eläinten hoidon ja suojelun johdossa työskentelevät biologit, jotka ovat mukana myös käytännön eläintenhoitotyössä. Biologit esimerkiksi osallistuvat lajiston ja tarhojen suunnitteluun sekä Villieläinsairaalan potilaiden kuntouttamiseen.

Korkeasaaren eläintarhassa ja Villieläinsairaalassa työskentelee täysipäiväisesti eläinlääkäri, joka pitkän alan kokemuksensa lisäksi on kouluttautunut erityisesti eläintarhaeläinten ja luonnonvaraisten eläinten hoitoon. Korkeasaaren eläinlääkäri pitää luentoja aiheista eläinlääkäreille ja eläinlääkäriopiskelijoille, ja toimii neuvovana eläinlääkärinä metsäpeura-asioissa kaikille lajia tarhaaville eurooppalaisille eläintarhoille.

Korkeasaari tekee ja tukee tutkimuksia, joiden tarkoituksena on parantaa eläinten hyvinvointia ja suojelutyön onnistumista. Eläinten hyvinvoinnin seuraamiseksi ja lisäämiseksi Korkeasaari on nimittänyt hyvinvointivastaavan ja luonut oman hyvinvointikartoituksen. Kartoitus tehdään jokaiselle eläinyksilölle erikseen ja se ottaa huomioon muun muassa eläimen terveydentilan, vuorovaikutuksen muihin eläimiin, ympäristön sekä ravitsemuksen. Jokaiselle Korkeasaaressa asuvalle lajille on tehty kirjalliset hoito- ja ruokintaohjeet, joita noudatetaan eläintenhoidon arjessa. Myös eläinten kouluttamisesta tehdään aina kirjalliset suunnitelmat.

Berberiapina

Lainsäädäntö ja valvova viranomainen

Eläintarhan ylläpitäminen on luvanvaraista toimintaa. Suomen eläinsuojelulain mukaan eläintarhojen tulee edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä, sekä osallistua suojelua edistävään tutkimukseen, eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon, tai lajien tarhakasvatukseen ja luontoon palauttamiseen. Korkeasaari toteuttaa toiminnassaan kaikkia edellä mainittuja.

Kunkin eläintarhan toimintaa valvoo paikallinen Aluehallintovirasto ja sen toimesta läänineläinlääkäri. Koska Korkeasaaressa elää kädellisiä, tekee läänineläinlääkäri meille tarkistuksen kahdesti vuodessa. Tarkastuksessa käydään läpi silmämääräisesti muun muassa eläimet, niiden olosuhteet ja rehuvarastot. Lisäksi läänineläinlääkäri valvoo eläintarhan tutkimustoimintaa, sekä tarkastaa uudet tarhatilat ja niiden lajikohtaisten vaatimusten toteutumisen aina ennen tilojen käyttöönottoa. Tilavaatimukset määrittää Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten pitopaikoista.

Eläintarhojen kuluttajapalveluita valvoo turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja eläinlääkintään käytettyjen lääkkeiden käyttöä seuraa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Kansallisen lainsäädännön lisäksi eläintarhojen toimintaa määrittää myös EU:n eläintarhadirektiivi.

Myös Villieläinsairaalan toiminnassa noudatetaan eläinsuojelulakia. Laissa säädetään velvollisuudesta auttaa sairasta ja vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä. Lain mukaan hoidon aloittamisen lähtökohtana on oltava aina terveen, hyväkuntoisen eläimen palauttaminen hoidon jälkeen luontoon. Uuden eläinten hyvinvointilain valmistelukierroksella Korkeasaari antoi lausuntonsa lakiin sekä eläintarhaeläinten että apua tarvitsevien luonnonvaraisten eläinten osalta: toivomme esimerkiksi, että eläintarhan määritelmää laissa täsmennettäisiin ja luonnonvaraisten eläinten hoitoa säädeltäisiin nykyistä tarkemmin.

Eläintenhoidon johtaja katselee vesikkotarhaa

Eläintarhayhteisön omat tarkastukset

Korkeasaari on yksi Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n perustajajäsenistä. Nykyisin EAZA:lla on noin 300 jäsentä. Jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan järjestön eettisiä periaatteita, tekemään ympäristökasvatusta ja osallistumaan suojelutyöhön. EAZA valvoo jäsentensä toimintaa vähintään 10 vuoden välein tapahtuvin tarkastuksin, ja jäsenyyden voi menettää, mikäli toiminta ei ole kriteerien mukaista. Tarkastuksilla käydään läpi muun muassa eläintarhan henkilöstöön, turvallisuuteen, talouteen, eläinten hyvinvointiin, tarhatiloihin sekä eläinlääkintään liittyviä tiloja ja asiakirjoja. Järjestö voi antaa myös tarkastusten ulkopuolella tietoonsa saamien epäkohtien perusteella varoituksia ja toimintakehotuksia jäsenilleen.

Korkeasaari on myös Suomen eläintarhayhdistyksen jäsen. Yhdistys ei kuitenkaan järjestä jäsenilleen tarkastuksia, sillä se ei ole virallinen järjestö, mutta vaatii silti jäseniltään eettisiin periaatteisiinsa sitoutumista. Pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi Korkeasaari on liittynyt lisäksi Ruotsin eläintarhayhdistys SDF:ään, johon kuuluu Korkeasaaren lisäksi noin 20 jäseneläintarhaa Ruotsissa ja Norjassa. Kuten EAZA, myös SDF valvoo jäsentensä toimintaa säännöllisillä tarkastuksilla, joissa käydään kattavasti läpi eläintarhan toimintaa.

Eläinkuljetusauto

Luvat ja todistukset eläinten pidossa ja siirroissa

Suomessa ELY-keskus myöntää poikkeuslupia esimerkiksi rauhoitettujen eläinlajien tai niistä otettujen näytteiden siirtoon. ELY-keskuksen kautta hankitaan myös lupa esimerkiksi Villieläinsairaalasta poikkeuksellisesti eläintarhaan jääneille eläimille. Tietyt tuotantolajeiksi luetut eläimet vaativat rekisteröinnin myös Ruokavirastossa.

Kun eläimiä siirretään Suomesta ulkomaille, tarvitaan TRACES-todistus eli kansainvälinen terveystodistus. TRACES-järjestelmää ylläpitää Euroopan komissio ja todistuksen tekee kaupunigneläinlääkäri.

Eläinten kansainvälistä kauppaa säätelee CITES-yleissopimus. Siihen on lueteltu kymmeniätuhansia eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat uhanalaisia tai vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kaupan seurauksena. Sopimuksen lajit on luokiteltu kolmeen liitteeseen, joiden lajit vaativat erilaisia lupia, todistuksia ja tuonti-ilmoituksia. CITES-sopimus koskee kaikkia: vaikka eläintarhat eivät osta tai myy eläimiä keskenään, Korkeasaaren täytyy hankkia sopimuksen mukaiset luvat siirtäessään täällä syntyneitä eläimiä toisiin eläintarhoihin. Myös esimerkiksi pelkkä eläinten sukusolujen tai muiden näytteiden lähettäminen vaatii samat luvat ja todistukset. Suomessa noudatetaan CITES-sopimuksen lisäksi myös Euroopan Unionin lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi.

Korkeasaari kirjaa kaikki eläinten tuonnit ja viennit kansainväliseen Species360 ZIMS –tietokantaan, jossa on myös muuta yksilötason tietoa eläimistä, kuten syntymäajat ja sukulaisuussuhteet. ZIMS toimii maailmanlaajuisesti sekä eläintarhojen että villieläinten tutkimuslaitosten tietopankkina.

Uusia kuvia

Uusia videoita

} } } }