Historia

Riikinkukko Korkeasaaressa 1900-luvulla

Historia

Korkeasaaren eläintarha perustettiin vuonna 1889 opiksi ja valistukseksi, jotta kansanpuistossa olisi ylentävää ajanvietettä. Luonto- ja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä. Ympäristömme muuttuessa eläintarha on kuin ikkuna luonnon monimuotoisuuteen, erilaisiin elinympäristöihin ja niiden eläimistöön.

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. Saari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka aloitti saaressa rakennus- ja kunnostustyöt, sekä alkoi suunnittelemaan eläintarhaa. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen Ravintola Pukki valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, joka nykyisin palvelee tapahtumissa, sekä puutarhurin asunto, jossa on nykyisin kahvila Hedvig. Kiviset karhulinnat valmistuivat vuosien 1891 ja 1905 välillä. Nykyinen Karhulinna valmistui 1952, ja vanhat kiviset karhulinnat muistuttavat enää eläintarhauksen historiasta.

Helsingin Anniskeluyhtiön suunnitelmiin kuului myös eläintarhan perustaminen Alppilaan, jonka vuoksi siellä sijaitsee nykyisinkin Eläintarha-niminen puistoalue. Kaupunginvaltuustossa tämä ehdotus kuitenkin hylättiin, ja alkuperäinen ehdotus Korkeasaaresta eläintarhan perustamispaikkana toteutui. Kieltolain tultua voimaan 1919 Anniskeluyhtiö joutui luopumaan eläintarhasta ja se siirtyi kaupungin omistukseen. Korkeasaari päätettiin varata kokonaan eläintarhakäyttöön – aiemmin siellä oli ollut myös runsaasti muutakin toimintaa, kuten keilarata. Aluksi Korkeasaareen oli vain vesibussiyhteys. Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972, mahdollistaen saaren ympärivuotisen aukiolon.

Korkeasaaresta löytyi vuonna 2013 pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi, eli mahdollisesti pronssikaudelta oleva uhripaikka. Sen on arvoioitu ajoittuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella jopa 3 500 vuoden taakse. Kuppikivi sijaitsee eläintarhan Korpi-alueella.

Luonnon monimuotoisuuden suojelu

Korkeasaari osallistuu useiden uhanalaisten ja harvinaisten eläinten kasvattamiseen ja lisäännyttämiseen. Tämä työ ei onnistu ilman kansainvälistä eläintarhaverkostoa. Korkeasaari kuuluu Euroopan eläintarhayhdistykseen (EAZA), ja oli yksi sen perustajajäsenistä vuonna 1992. Eläintarhat tekevät paljon yhteistyötä pitämällä yllä uhanalaisia eläinkantoja, vaihtamalla tietoa ja kokemuksia villieläinten hoitamisesta ja kampanjoimalla yhdessä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Korkeasaaren Kissalaakso valmistui vuonna 1962, ja jo samalla vuosikymmenellä Korkeasaari niitti mainetta menestyksekkäänä lumileopardinkasvattajana – tuohon aikaan lumileopardipentueen syntyminen ja pentujen eloon jääminen oli todella harvinainen tapaus. Vuodesta 1976 lähtien Korkeasaaren silloinen intendentti piti Korkeasaaressa myös lajin kantakirjaa, aina vuoteen 2010 asti. Nykyisin Korkeasaaressa pidetään markhorien kantakirjaa.

Eläintarhojen yhteisissä suojeluhankkeissa ja kampanjoissa on kerätty rahoja käytännön suojelutyöhön eläinten elinalueilla ja nostettu esiin näiden lajien ja lajiryhmien elinympäristöjen ongelmia. Korkeasaari on osallistunut viime vuosina muun muassa Venäjän Kauko-Idän amurinlepardien ja amurintiikerien, Suomesta jo hävinneiden vesikkojen sekä sukupuuttoaaltojen uhkaamien sammakoiden suojeluhankkeisiin. Yhteensä viimeisen vuosikymmenen aikana Korkeasaari on lahjoittanut suojelutyöhön yli 500 000 euroa. Vuonna 2019 AMUR-hankkeelle kerättiin ennätyspotti, 102 207 euroa.

Villieläimiä tarhaamalla saadaan myös arvokasta tietoa ja kokemusta luonnonkantojen hoidon ja suojelemisen tueksi. Korkeasaari on esimerkiksi ollut mukana selvittämässä pikkupandojen ravintovaatimuksia. Eläintarhoissa kasvatettuja uhanalaisia eläimiä on myös voitu palauttaa takaisin luontoon. Korkeasaaresta on viety mm. visenttejä Venäjälle ja tunturipöllöjä sopiville elinpaikoille Suomessa 90- ja 2000-luvuilla, ilveksiä Puolaan 2000-luvun alussa, partakorppikotka Itävallan Alpeille vuonna 2013, mongolianvillihevosia Gobin autiomaahan vuonna 2019 sekä metsäpeuroja Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin vuodesta 2017 alkaen.

Korkeasaaressa on aina hoidettu myös loukkaantuneita luonnonvaraisia eläimiä, ja vuonna 2006 saatiin uudistettu Villieläinsairaala Palosaareen.

Virastosta säätiöksi

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa tammikuussa 2018. Säätiönä Korkeasaari on hallinnollisesti aiempaa itsenäisempi, vaikka pysyykin osana Helsingin kaupunkikonsernia, ja toteuttaa uudistuksia ketterämmin. Korkeasaari voi osallistua laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä sekä varainhankintaa. Säätiö huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa. Korkeasaari osallistuu entistä enemmän kansainväliseen yhteistyöhön, niin uhanalaisten lajien suojelun kuin opetustoiminnankin saralla.

Yli sadassa vuodessa eläintarha on muuttunut niin maisemaltaan kuin toiminnaltaankin. Käsitykset siitä miten eläimiä hoidetaan, millaisia tiloja ja virikkeitä ne tarvitsevat samoin kuin yleisön suhtautuminen eläimiin on kokonaan erilaista kuin eläintarhan perustamisen aikoihin tai vaikka vain 50 vuotta sitten. Koko Euroopassa eläintilojen rakentamista säätelevät eläinten hyvinvointiin tähtäävät määräykset. Korkeasaaressa tavoitteena on myös säilyttää eläinten käyttäytyminen mahdollisimman luonnollisena, joten eläimiä ei kesytetä eikä pentuja hoideta pulloruokinnalla.

Helsingin kaupunginvaltuusto on tehnyt rakentamispäätöksen Kruunusilloista, joiden niiden rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2021. Kruunusillat tuo raitiovaunuyhteyden Merihaan ja Sompasaaren kautta Korkeasaareen. Samalla Korkeasaareen rakennetaan uusi lipunmyyntirakennus.

Toimintakertomukset

Korkeasaaren vuosi 2019 (pdf)