Historia

Riikinkukko Korkeasaaressa 1900-luvulla

Historia

Korkeasaaren eläintarha perustettiin vuonna 1889 opiksi ja valistukseksi, jotta kansanpuistossa olisi ylentävää ajanvietettä. Luonto- ja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä. Ympäristömme muuttuessa eläintarha on kuin ikkuna luonnon monimuotoisuuteen, erilaisiin elinympäristöihin ja niiden eläimistöön.

Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. Saari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 Helsingin Anniskeluyhtiölle, joka aloitti saaressa rakennus- ja kunnostustyöt, sekä alkoi suunnittelemaan eläintarhaa. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen Ravintola Pukki valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, joka nykyisin palvelee tapahtumissa, sekä puutarhurin asunto, jossa on nykyisin kahvila Hedvig. Helsingin Anniskeluyhtiön suunnitelmiin kuului myös eläintarhan perustaminen Alppilaan, jonka vuoksi siellä sijaitsee nykyisinkin Eläintarha-niminen puistoalue. Kaupunginvaltuustossa tämä ehdotus kuitenkin hylättiin, ja alkuperäinen ehdotus Korkeasaaresta eläintarhan perustamispaikkana toteutui. Aluksi Korkeasaareen oli vain vesibussiyhteys. Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972, mahdollistaen saaren ympärivuotisen aukiolon.

Yli sadassa vuodessa eläintarha on muuttunut niin maisemaltaan kuin toiminnaltaankin. Käsitykset siitä miten eläimiä hoidetaan, millaisia tiloja ja virikkeitä ne tarvitsevat samoin kuin yleisön suhtautuminen eläimiin on kokonaan erilaista kuin eläintarhan perustamisen aikoihin tai vaikka vain 50 vuotta sitten. Koko Euroopassa eläintilojen rakentamista säätelevät eläinten hyvinvointiin tähtäävät määräykset. Korkeasaaressa tavoitteena on myös säilyttää eläinten käyttäytyminen mahdollisimman luonnollisena, joten eläimiä ei kesytetä eikä pentuja hoideta pulloruokinnalla.

Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiönä Korkeasaari on hallinnollisesti aiempaa itsenäisempi, vaikka pysyykin osana Helsingin kaupunkikonsernia, ja toteuttaa uudistuksia ketterämmin. Korkeasaari voi osallistua laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä sekä varainhankintaa. Säätiö huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.

Korkeasaaresta löytyi vuonna 2013 pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi, eli mahdollisesti pronssikaudelta oleva uhripaikka. Sen on arvoioitu ajoittuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella jopa 3 500 vuoden taakse.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki rakentamispäätöksen Kruunusilloista elokuussa 2016, ja niiden rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2021. Kruunusillat tuo raitiovaunuyhteyden Merihaan ja Sompasaaren kautta Korkeasaareen.

Korkeasaari osallistuu useiden uhanalaisten ja harvinaisten eläinten kasvattamiseen ja lisäännyttämiseen. Tämä työ ei onnistu ilman kansainvälistä eläintarhaverkostoa. Eläintarhat tekevät paljon yhteistyötä pitämällä yllä uhanalaisia eläinkantoja, vaihtamalla tietoa ja kokemuksia villieläinten hoitamisesta ja kampanjoimalla yhdessä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Eläintarhat tarjoavat turvapaikan monille lajeille, jotka ovat luonnosta kokonaan häviämässä. Yhä useammat eläintarhat ovat mukana myös suojelutyössä uhanalaisten lajien alkuperäisillä elinalueilla. Korkeasaari on osallistunut viime vuosina mm. Brasilian sademetsien kultaleijonatamariinien, Venäjän Kauko-Idän amurinlepardien ja amurintiikerien, Suomesta jo hävinneiden vesikkojen, sukupuuttoaaltojen uhkaamien kilpikonnien ja sammakoiden suojeluhankkeisiin. Hankkeissa ja kampanjoissa on sekä kerätty rahoja käytännön suojelutyöhön eläinten elinalueilla että tuotu eri tavoin julki näiden lajien ja lajiryhmien elinympäristöjen ongelmia.

Villieläimiä tarhaamalla saadaan myös arvokasta tietoa ja kokemusta luonnonkantojen hoidon ja suojelemisen tueksi. Korkeasaari on mm. ollut mukana selvittämässä pikkupandojen ravintovaatimuksia. Eläintarhoissa kasvatettuja uhanalaisia eläimiä on myös voitu palauttaa takaisin luontoon. Korkeasaaresta on viety mm. alppikauriita Itävallan Alpeille, visenttejä Venäjälle, ilveksiä Puolaan, tunturipöllöjä ja maakotkia sopiville elinpaikoille Suomessa sekä mongolianvillihevosia Gobin autiomaahan.

Luonnossa ja elinympäristössä tapahtuvat muutokset muodostavat usein monimutkaisten syiden ja seurausten verkon. Ympäristön suojeluun tarvitaan niin luonnontieteellistä osaamista, kuin yhteiskunnan ja ihmisten käyttäytymisen tuntemusta kuin poliittista tahtoakin. Korkeasaari tuo vierailijoilleen esiin ympäristökysymyksiä lajien suojelun ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta.