Korppi

Korpit ovat sosiaalisia lintuja. Ne elävät pareittain tai pienissä parvissa, joissa on tarkka arvojärjestys. Korpit kommunikoivat lukuisin erilaisin karhein ja sointuvin äänin. Korppipariskunta pesii vuodesta toiseen samalle paikalle kalliojyrkänteelle tai puun oksalle.

Korppeja on verrattu älykkyydessään ihmisapinoihin.

Varislinnut ovat älykkäitä ja sopeutuvaisia. Ne muistavat, minne ovat jemmanneet ravintoa ja osaavat harhauttaa lajikumppaneitaan. Korpit voivat seurailla petoeläimiä haaskojen toivossa. Kaupungeissa varislinnut osaavat hyödyntää ihmisen toimia omaksi edukseen. Korpit pärjäävät muisti- ja ongelmanratkaisutehtävissä papukaijoja paremmin. Eläintarhoissakin korpeille annetaan älykkyyttä haastavia ongelmia ratkaistaviksi.

Pahan onnen linnun maineensa vuoksi korppeja on aikoinaan vainottu, jolloin Suomessakin korpit joutuivat väistymään asumattomille seuduille. Korppien määrä alkoi runsastua 1960-luvulla ja nykyään niitä voi nähdä myös Helsingissä.

Korppi kosiskelee kumppaniaan taitolentotempuilla.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren nykyiset korpit saatiin vuonna 2013 Ähtärin eläinpuistosta ja sveitsiläisestä Goldaun eläintarhasta. Molemmat korpit ovat koiraita. Ähtärin korppi on kuoriutunut 2012 ja se on rengastettu. Sveitsin korppi on vuotta vanhempi ja myös äänekkäämpi. Linnut päästettiin yhteiseen tarhaansa samanaikaisesti, jotta ne sopeutuisivat toistensa seuraan. Ensi töikseen korppipojat iskivät silmänsä samaan tervetuliaisateriaksi tuotuun hiireen, mutta kiista ratkesi onnekkaasti: hiiri repeytyi kahtia ja kumpikin sai siitä oman osansa.

Matkimisen taitureina Korkeasaaren korpit ovat omaksuneet ainakin naapuritarhan metsäpeurojen ääniä. Korppien raakunta kutsuu paikalle ajoittain myös luonnon korppeja.