Näätä on eurooppalainen, pitkä- ja tuuheahäntäinen näätäeläinten heimon edustaja. Sitä tavataan lähes koko maanosassa. Tunnusomaista sille on isot korvat ja kolmiomainen pää. Kaula on kellanruskea tai kermanvärinen.

Näätä on taitava kiipeilijä ja hyppijä, joka oksalta toiselle loikatessaan voi hypätä jopa kolmen metrin matkan.

Näätä on enimmäkseen yöaktiivinen yksineläjä. Kiima-aika onkin ainoa ajankohta, kun naaras kohtaa itseään huomattavasti isomman uroksen. Ravintotilanteesta riippuen näätä voi viettää joko vaeltavaa tai paikallisemmin asuvaa elämää. Vaellusnäätä voi siirtyä yhdessä yössä jopa 50 km matkan, kun taas asuntonäädällä on vakituinen päivälepopaikka, kuten ontto puu tai iso linnunpönttö.

Pennut syntyvät vaaleakarvaisina, kuuroina ja sokeina yleensä huhtikuussa puunkolossa olevaan pesään.

Enimmäkseen näätä liikkuu maassa, mutta se myös kiipeää ketterästi ja saattaa taittaa taivaltaan myös puunoksia pitkin. Ruokalista on monipuolinen ja vaihtelee vuodenajan ja saatavuuden mukaan: pikkunisäkkäitä, hyönteisiä, marjoja, haaskoja, sammakoita, linnunmunia ja -poikasia yms. Ruokaa etsiessään näätä käy järjestelmällisesti läpi kolot ja linnunpöntöt, ja pistelee helpon saaliin poskeensa. Syömättä jääneen ruuan se varastoi pahan päivän varalle, kuten näätäeläimillä on tapana.

Suojelu

Aikoinaan näätä on ollut haluttu turkiseläin, ja se oli Suomessa metsästetty vähiin vielä 1940-luvulla. Nykyään näätäkanta on palautunut ja sitä tavataan koko maassa, ainoastaan ulkosaaristosta ja pohjoisimmilta tuntureilta näätiä ei tapaa. Näätää näkee kuitenkin harvoin, sillä se on enimmäkseen liikkeellä hämärissä. Näätä on elinvoimainen laji sekä Suomessa että kansainvälisesti. Laji kuuluu Suomessa metsästettävien lajien joukkoon, metsästysaika on elokuulta maaliskuuhun.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa asuu näätänaaras Niki, joka on syntynyt Viron luonnossa keväällä 2012. Se on otettu orpona hoitoon Tallinnan eläintarhaan, josta se saapui Korkeasaareen vuonna 2013 ja asustaa nykyään Korpi-alueella ilvestarhan edustalla. Näädän näkeminen vaatii tuuria, sillä se piileskelee usein pesäkolossaan, mutta se on sitäkin vikkelämpi liikkeellä ollessaan.