Miksi Korkeasaareen salakuljetettu punakorvakilpikonna lopetettiin?

Korkeasaaren Amazonia-talon altaaseen salakuljetettiin ja hylättiin alkuviikosta punakorvakilpikonna. Kilpikonna jouduttiin lopettamaan, mikä on herättänyt paljon keskustelua ja kysymyksiä. Keräsimme useimmin kysytyt kysymykset vastauksineen tälle sivulle.

Miksi punakorvakilpikonna ei voinut jäädä Korkeasaareen?

Jos eläin tuodaan Korkeasaaren eläintiloihin ilman karanteenia, eläinlääkärin tarkastuksia ja testejä, se saattaa tuoda tullessaan eläintarhan eläimille vaarallisia tauteja tai bakteereita. Korkeasaaressa elää useita uhanalaisten eläinlajien edustajia. Uhanalaisten lajien kohdalla jokainen eläinyksilö on lajin selviämisen kannalta tärkeä. Eläintarhan tilat ovat rajalliset ja ne on varattu eläintarhan eläinten hoitamiseen. Korkeasaaressa ei ole hylättyjä lemmikkejä varten sisustettuja valmiita karanteenitiloja.

Punakorvakilpikonna on EU:n alueella haitalliseksi vieraslajiksi säädetty laji, joten lain mukaan sitä ei saanut ottaa eläintarhan eläimeksi.

Miksi kilpikonna lopetettiin? Miksi sitä ei annettu jollekin lemmikiksi?

Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun punakorvakilpikonnan maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Punakorvakilpikonnien omistajat saavat pitää lemmikkinsä luonnolliseen kuolemaan saakka, jos eläin on ollut lemmikkinä jo ennen lajin ottamista vieraslajiluetteloon. Punakorvakilpikonna liitettiin luetteloon vuonna 2016. Me emme voineet pitää kilpikonnaa, emmekä luovuttaa sitä enää uudelle omistajalle.

Miten olisi pitänyt toimia?

Omistajan olisi pitänyt ottaa meihin yhteyttä ja kysyä voimmeko ottaa kilpikonnan eläintarhaan. Vastauksemme olisi ollut kieltävä, mutta annamme kysyjille aina mahdollisuuksien mukaan neuvoja mistä uutta kotia voisi etsiä; eläinsuojeluyhdistysten ja harrastajien yhdistysten kautta.

Miten tällaiset tilanteet voisi estää?

Uutta lemmikkiä harkitessa tulee ensiksi miettiä, onko itse sopiva lemmikin omistajaksi. Tietoa lajeista ja niiden tarpeista saa mm. harrastajilta ja internetistä. Vastuulliset harrastajat ja kasvattajat kertovat lajin tarpeista haasteineen rehellisesti. Vaivatonta lemmikkiä ei ole.

Jos päättää, että on sopiva lemmikin omistajaksi, ottaa vastuulleen eläimen hyvinvoinnin. Vaikka lemmikki olisi hankittu lasten toiveesta, vastuu on vanhemmilla. Jos lemmikistä ei voi enää huolehtia itse, tulee lemmikille etsiä uusi koti. Apua saa usein eläinsuojeluyhdistyksiltä ja harrastajien yhdistyksistä. Lemmikkejä ei saa jättää heitteille luontoon – eikä siis myöskään eläintarhaan. Jos uutta kotia ei löydy, omistajan tulee huolehtia siitä, että eläin lopetetaan ilman kärsimyksiä.

Miksi kilpikonnan kuva ja tieto lopettamisesta julkaistiin?

Meidän mielestämme tämän kilpikonnan kohtalo oli surullinen, emmekä olisi halunneet joutua tekemään päätöstä eläimen lopettamisesta. Olimme myös vihaisia, sillä salakuljettaja aiheutti vaaraa eläintarhan eläimille. Tällainen tilanne saattaa pahimmillaan tehdä tyhjäksi vuosien työn, jota uhanalaisten lajien hyväksi on tehty ympäri maailmaa.

Korkeasaareen ei saa tuoda ja hylätä lemmikkejä. Toivomme, että tämä tieto tavoittaa mahdollisimman monen. Haluamme näin suojella meillä olevia eläimiä ja säästää niiden lemmikkien hengen, joiden omistajat miettivät voisivatko päästä eroon eläimestä tuomalla sen salaa Korkeasaareen. Haluamme ihmisten tietävän, että näin toimimalla vaarantaa eläintarhan eläinten terveyden ja hengen, sekä on vastuussa siitä, kun lemmikki joudutaan lopettamaan.

Punakorvakilpikonnia on ollut jo pitkään hyvin tavallinen ja herkästi hylätty lemmikki. Myytävät punakorvakilpikonnan poikaset ovat reilun kolikon kokoisia, mutta muutamassa vuodessa ne kasvavat 15–30-senttisiksi, siis suunnilleen vesimelonin kokoisiksi. Punakorvakilpikonnat tarvitsevat vähintään satojen litrojen akvaarion ja ne voivat elää jopa 60-vuotiaaksi.