Tuhannet eläintenystävät suunnistivat viime viikonloppuna Helsingin Messukeskukseen ajatuksenaan uuden lemmikin valinta. Lajivalikoima kasvaa, sillä yhä useampi lemmikkiä harkitseva ei enää tyydy perinteiseen koiraan tai kissaan tai edes undulaattiin tai käärmeeseen. Messuilla uusimpia lemmikkitulokkaita edustivat esimerkiksi haisunäädät, joiden soveltuvuutta lemmikiksi kehuttiin Helsingin Sanomissa.

Se, mikä laji soveltuu lemmikiksi, on sangen monitahoinen kysymys. Harmillisen usein lemmikinpito lähtee ihmisen tarpeista ja haluista, eli pelkistäen ihmisen hyvinvoinnista. Sen sijaan lähtökohtana ja keskiössä pitäisi olla eläimen hyvinvointi, sen lajityypilliset tarpeet ja käyttäytymispiirteet. Lajin soveltuvuuden arvioinnin tulisi pohjautua tutkittuun tietoon lajin perusbiologiasta, perustarpeista, käyttäytymisestä, elinympäristöstä, tilantarpeesta, sosiaalisuuden asteesta, ja niin edelleen.

Suomen eksoottisten eläinten harrastajayhdistysten liitto ry (SEEL) tekee tärkeää valistustyötä, joka ohjaa ihmisiä vastuulliseen lemmikkien pitoon. Lemmikkilintujen, matelijoiden ja sammakkoeläinten harrastajilta löytyy valtava määrää osaamista, jonka avulla eläimille voidaan taata hyvät olot, kunhan lemmikin omistajalta vain löytyy tahtoa tehdä työtä eläinten hyvinvoinnin eteen.

Eksoottisten lemmikkien harrastajien keskuudessa aiheuttaa tällä hetkellä paljon keskustelua ja kritiikkiä eläinsuojelulain uudistukseen liittyvä positiivilista, eli lista eläinlajeista, joiden pito lemmikkinä olisi sallittua. Listan ulkopuoliset lajit olisivat kiellettyjä. Tällainen lista on Euroopassa käytössä vain Belgiassa ja Hollannissa, eivätkä kokemukset ole pelkästään myönteisiä. Esimerkiksi Belgiassa saa listan perusteella ottaa lemmikiksi punakaulakengurun, mutta ei yleisesti lemmikkinä pidettyä kääpiösiiliä. Kattavan listan tekeminen ja sen päivittäminen olisi käytännössä hyvin vaikeaa.

Laittomat globaalit lemmikkieläinmarkkinat ovat olemassa, ja niissä liikkuvat suuret setelit. Mikäli rahaa ja viitseliäisyyttä löytyy, voi tänne pohjan perukoillekin ostaa laittomasti vaikka mitä. Varsinkin pieniä eläimiä on helppo salakuljettaa maasta toiseen, ja oletettavasti vain pieni osa niistä jää tullin haaviin. Korkeasaareen on päätynyt pannukakkukilpikonnia tullin takavarikoimina. Laji on luonnossa uhanalainen, paljolti siksi, että sitä pyydetään laittomasti luonnosta lemmikkimarkkinoille. Ihmisten hylkäämiä lemmikkieläimiä eläintarhassamme ovat berberiapinat ja pesukarhut. Meillä on asunut myös entinen lemmikkihaisunäätä.

Erittäin tärkeää olisi pyrkiä estämään luonnosta pyydettyjen yksilöiden päätyminen lemmikkieläinmarkkinoille, ja painottaa kuluttajille, että eläimellä tulee olla kaikki viranomaisten vaatimat paperit kunnossa kauppaa tehtäessä. SEEL:n ja useiden erittäin asiantuntevien vastuullisten harrastajien panos on keskeinen tiedon levittämisessä niille, jotka harkitsevat erikoisemman lemmikin hankintaa. Korkeasaaressa eläimen hyvinvointi on lähtökohta kaikessa eläintenpidossa. Toivottavasti samaa halutaan jokaisessa lemmikkikodissa, nykyisessä ja tulevassa.