Avoinna tänään 10–18
FI
  • FI
  • SV
  • EN
  • RU
  • Hinnat
  • Aukioloajat
  • Saapuminen
  • Verkkokauppa
  • Suunnittele vierailusi
    • Takaisin
    • Ennen vierailua
      • Takaisin
      • Hinnat
      • Aukioloajat
      • Saapuminen
      • Usein kysyttyä
    • Vierailun aikana
      • Takaisin
      • Päivän ohjelma
      • Eläintarhan kartta
      • Ruokailu
      • Kauppa
    • Hyvä tietää
      • Takaisin
      • Eläintarhaetiketti
      • Esteettömyys
      • Vaihda vuosikorttiin
      • Ilmaispäivät
  • Eläimet
    • Takaisin
    • Eläimet lajiryhmittäin
      • Takaisin
      • Kaikki eläimet
      • Linnut
      • Matelijat
      • Nisäkkäät
      • Sammakkoeläimet
      • Selkärangattomat
      • Kalat
    • Eläimet maanosittain
      • Takaisin
      • Kaikki eläimet
      • Aasia
      • Afrikka
      • Australia ja Oseania
      • Etelä-Amerikka
      • Eurooppa
      • Pohjois-Amerikka
    • Muut kokonaisuudet
      • Takaisin
      • EEP-suojeluohjelma
      • ISB-kantakirja
      • Rescue-eläimet
      • Kissalaakso
      • Amazonia-talo
      • Africasia-talo
      • Lajilista
    • Eläinten hyvinvointi
      • Takaisin
      • Virikkeistä puuhaa eläimille
      • Tutkimusta eläinten hyväksi
      • Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa
      • Suojelutyö Korkeasaaressa
  • Suojelutyö
    • Takaisin
    • Suojelutyö Korkeasaaressa
      • Takaisin
      • Millaista suojelutyötä Korkeasaari tekee?
      • Miten voin olla mukana suojelussa?
      • Korkeasaaren suojeluhankkeet
      • Tutkimusta eläinten hyväksi
      • Eläinten tarhakantojen ylläpito
      • EEP-suojeluohjelma
      • Eläinten luontoonpalautus
      • Villieläinsairaala
      • Uhanalaisuusluokitukset
    • Suojeluhankkeiden esittelyt
      • Takaisin
      • AMUR-hanke
      • Berberiapinoiden suojelu
      • Villikamelien suojelu
      • Lumileopardien suojelu
      • Madagaskarin makien suojelu
      • Manulien suojelu
      • Pikkupandojen suojelu
      • Partakorppikotkien suojelu
      • Sammakkoeläinten suojelu
      • Saimaannorppien suojelu
      • Villieläinsairaalan tukeminen
      • Eläinten luontoonpalautus
    • Vastuullisuus
      • Takaisin
      • Eläintarhojen tehtävät
      • Korkeasaaren strategia ja arvot
      • Vastuu ympäristöstä
      • Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa
  • Ajankohtaista
    • Takaisin
    • Tuoreita uutisia
      • Takaisin
      • Uutiset
      • Seuraa meitä
      • Kuvagalleria
      • Medialle
    • Ohjelmaa
      • Takaisin
      • Aukioloajat ja ohjelma
      • Ääniopastukset
      • Suojelusankarit-reitti
      • Sademetsän henki -peli
      • Korpiseikkailu
      • Näyttelyt
    • Muuta
      • Takaisin
      • Korkeasaari-sarja Nelosella
      • Kruunusillat
      • Keräys Ukrainan eläintarhojen hyväksi
      • Uutiskirje
      • Livekamerat
  • Ryhmä- ja kokouspalvelut
    • Takaisin
    • Koulut
      • Takaisin
      • Luontokoulu Arkki
      • Opintoretki Korkeasaareen
      • Koululaistapahtumat
      • Kurssit kasvattajille
      • Kuulumisia Korkeasaaresta
      • Tehtäviä koululaisille
      • Sademetsän henki -peli koululaisille
    • Varhaiskasvatusryhmät
      • Takaisin
      • Päiväkoti- tai eskariryhmän kanssa Korkeasaareen
      • Kurssit kasvattajille
      • Varhaiskasvatuksen saukkosivut
      • Varhaiskasvatuksen ahmasivut
    • Yritykset ja yhteisöt
      • Takaisin
      • Porukalla Korkeasaareen!
      • Opastukset
      • Kokoustilat
      • Yritysliput
    • Muut ryhmät
      • Takaisin
      • Opastukset
      • Synttärit
      • Polttarit
      • Kesäleirit
FI
  • FI
  • SV
  • EN
  • RU
Etsi
Menu
Avoinna tänään 10–18

Valkoposkihanhet Suomessa

Artikkeli julkaistu: 09.04.2019

Valkoposkihanhesta on tullut tuttu näky Suomen rannikoilla. Tämä tulokaslaji on omin siivin levittäytynyt pesimään pohjoisen Itämeren alueelle. Perinteisesti lajin pesimäseudut ovat Jäämeren rannikoilla, eli Venäjän tundralla ja Novaja Zemljalla, Grönlannissa ja Huippuvuorilla, joista hanhet lentävät eteläisemmille seuduille talvehtimaan. Miten tämä arktinen hanhi on päätynyt Suomeen?

Ensimmäiset pesinnät Itämerellä

Valkoposkihanhien tarina Itämerellä alkoi 1920-luvulla, jolloin ne ryhtyivät käyttämään Gotlannin ja Öölannin niittyjä muuton aikaisina kerääntymisalueina. Lajin muuttoreitti on jääkaudesta asti suuntautunut Hollannista Itämeren yli Barentsinmerelle Novaja Zemljaa kohti.

Vuonna 1971 ensimmäinen pari keksi jäädä muuttoreitin varrelle Gotlantiin pesimään. Uuden pesimäalueen löytäminen oli osoitus hanhien sopeutumiskyvystä – miksi jatkaa muuttoa vielä kaksi tuhatta kilometriä pohjoisemmaksi, kun täällä ruoho on vihreämpää ja poikastuotto karujen säiden piinaamaa tundraa parempi?

Itämeren kanta oli saanut alkunsa ja kasvoi sataan yksilöön ensimmäisten kymmenen vuoden aikana. 80-luvun puoliväliin mennessä Ruotsin rannoilla oli jo 450 valkoposkihanhea. Tuolloin niitä alkoi pesiä myös Tukholman alueella.

Näinä vuosina koko valkoposkihanhien kanta kääntyi suojelun ansiosta kasvuun. 1960-luvulla valkoposkihanhia oli yhteensä noin 30 000 yksilöä, minkä jälkeen laji rauhoitettiin monissa maissa esiintymisalueellaan. 1980-luvun loppuun mennessä valkoposkihanhia oli jo 200 000. Suosituimmilla arktisilla pesimäalueilla on todennäköisesti ollut jo tungosta.

Hanhet saapuvat Suomeen

Virossa ensimmäinen pesintä havaittiin vuonna 1981. Samoihin aikoihin, 1980-luvun alussa, Suomen ensimmäinen valkoposkihanhipari asettui pesimään Inkoon saaristoon, ja Turun seudulla havaittiin ensimmäinen pesintä vuonna 1985. Pesivien hanhiparien määrä alkoi kasvaa, kun paikkauskolliset linnut poikasineen palasivat seudulle lisääntymään.

Vuonna 1987 tarhattujen valkoposkihanhien sekaan Korkeasaareen laskeutui luonnonvarainen hanhipariskunta, joka pesi samassa paikassa menestyksekkäästi kolmena keväänä. Luonnonvaraisten lintujen poikaset vapautettiin yhdessä Korkeasaaren omien valkoposkihanhien poikasten kanssa vuosina 1987-1990. Vapautus tehtiin syysmuuton aikaan arktisten hanhien muuttoreitin varrelle, jotta nuoret linnut oppisivat villien lintujen tavoille. Tundra ei kuitenkaan vetänyt puoleensa, sillä näistä 52 rengastetusta linnusta monet palasivat keväällä Kruunuvuorenselän luodoille, Suomenlinnaan ja Korkeasaareen pesimään. Vuosina 1992-1995 pesiviä pareja oli Helsingin alueella noin 10.

Seuraavina vuosina pääkaupunkiseudun kanta alkoi kuitenkin kasvaa jyrkästi, eikä kasvun selitykseksi riitä näiden valkoposkihanhien oma poikastuotto, vaan mukaan on liittynyt talvehtimisalueilta arktista alkuperää olevia lintuja. Niitä on pysähtynyt myös muuttomatkan varrelta Itämerelle asettuneiden lintujen joukkoon. Vuonna 2001 Helsingin alueella oli jo 150 pesivää paria.

Valkoposkihanhi on vakiintunut osaksi lajistoamme

Suomessa pesivien valkoposkihanhiparien määrä kääntyi nopeaan kasvuun 90-luvun lopulla. Vuonna 1995 pesiviä pareja oli 32, 2003 pareja oli 550, vuonna 2007 määrä kasvoi 1900:aan ja vuonna 2013 täällä pesi jo 4000 paria.

Valkoposkihanhi pesii Suomessa koko rannikkoalueella itärajalta Perämerelle. Suurimmat keskittymät ovat pääkaupunkiseudun ja Turun saaristossa. Sisämaassa valkoposkihanhi on pesinyt jo useilla suurilla järvillä, kuten Vesijärvellä, Päijänteellä, Oulujärvellä ja Kallavedellä.

Arktisten muuttajien reitti on perinteisesti kulkenut Venäjän länsiosien yli, mutta 2010-luvulla reitti on siirtynyt lännemmäs, itäisen Suomen puolelle. Massiiviset, jopa useiden kymmenien tuhansien valkoposkihanhien parvet pysähtyvät muuttomatkallaan syys-lokakuussa sopiville pelloille ja ruohokentille ruokailemaan. Suomen yli saattaa muuttaa jopa puolet maailman kaikista valkoposkihanhista, joita arvioitiin vuonna 2015 olevan noin 880 000 yksilöä.

Vuonna 2018 Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin tutkijat laskivat pääkaupunkiseudun alueelta yhteensä 4 721 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 444 yksilöä. Kanta on ollut nyt kolmen vuoden ajan vähenevä. Kesällä 2018 lisääntymistä hankaloittivat pitkään jatkuneet helteet ja sen myötä vähentynyt ravinto.

hanhiperhe

Lähteet:
Valkoposkihanhi pääkaupunkiseudulla, Ympäristöministeriö 2007
Helsinki Zoo, Annual report 2001
Ympäristö.fi, Valkoposkihanhien seuranta
Skansenin eläintarhan sivut
IUCN

Valkoposkihanhet Korkeasaaressa

Kevät on tuonut luonnonvaraiset valkoposkihanhet jälleen Korkeasaareen. Hanhet ovat hyvin paikkauskollisia ja saman hanhipariskunnan voi löytää samalta pesäpaikalta useana vuonna. Lue mitä me Korkeasaaressa teemme ja mitä sinun pitää muistaa,jotta pesimäaikana molemminpuolinen rauha säilyy.

LUE LISÄÄ

Keskustelu

Jaa

Share on Facebook Share on Twitter

Tuoreimmat uutiset

  • 6.3.2023

    Perimältään arvokkaalle metsäpeuralle toivotaan jälkeläisiä Korkeasaaressa

  • 2.3.2023

    Kesäleirille Korkeasaareen – haku käynnissä 19.3. saakka!

  • 28.2.2023

    Yksi Korkeasaaren tiikerinpennuista menetettiin vakavalle sairaudelle

  • 18.2.2023

    Korkeasaaren karhut heräsivät makoisilta talviuniltaan

  • 9.2.2023

    Korkeasaaren työntekijät kolasivat pesäkinoksia saimaannorpille

  • 7.2.2023

    Talviloma Korkeasaaressa 18.-26.2.2023

  • 7.2.2023

    Tunturipöllö ja arktinen luonto koululaiskonferenssin aiheena maaliskuussa

  • 3.2.2023

    Ilmeikkäät eläimet -näyttely Karhulinnalla

  • 25.1.2023

    Saukkoviikot Korkeasaaressa 6.- 16.3.2023

  • 31.12.2022

    Kiitos kaikesta, vuosi 2022!

Uusia kuvia

Uusia videoita

Katso kaikki videot

Korkeasaaren eläintarha

Käyntiosoite:

Mustikkamaanpolku 12

Autonavigaattoriosoite:

Mustikkamaantie 10 (Mustikkamaan parkkialue) tai Hermannin rantatie 5 (Redi-parkkihalli)

  • Medialle
    • Tiedotteet
    • Kuvapankki
    • Käyttöehdot ja kontaktit
    • Korkeasaaren logot
  • Eläintarha
    • Historia
    • Organisaatio
    • Yhteystiedot
    • Usein kysyttyä
    • Rekrytointi
    • Yhteistyökumppanit
    • Korkeasaaren ystävät ry.
    • Korkeasaaren strategia ja arvot
    • Suojelutyö Korkeasaaressa
    • Villieläinsairaala

Seuraa meitä

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram
  • Flickr
  • YouTube

Tilaa uutiskirje

Tarjouksia, eläinuutisia, videoita, valokuvia, kilpailuja ja muuta hauskaa!

  • International Union for Conservation of Nature
  • World Association of Zoos and Aquariums
  • European Association of Zoos and Aquaria
  • Svenska Djurparksföreningen
  • International Zoo Educators Association

Vierailemalla tuet työtämme luonnon monimuotoisuuden suojelussa! |

2023 © Korkeasaaren eläintarha.

  • Tietosuojaseloste
  • Sitemap
  • Palaute
Hinnat
Aukioloajat
Saapuminen
Palaute
Jaa
Facebook
Twitter
Whatsapp
Käytämme sivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota käyttäjille kiinnostavaa sisältöä ja kehittää sivun käyttökokemusta.
Hyväksy evästeet Evästeasetukset Lue lisää

Evästeasetukset

Käytämme sivustollamme evästeitä, jotta voimme tarjota kiinnostavaa sisältöä ja kehittää sivun käyttökokemusta. Evästeet tekevät sivustomme käyttämisestä helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä, sillä niiden avustolla sivumme muistaa käyttäjän valinnat ja asetukset. Ne myös auttavat verkkosivuston kehittämisessä ja käyttötietojen analysoimisessa. Evästeiden käytön estäminen tai niiden poistaminen saattaa haitata joitakin sivustomme toimintoja.

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeet eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä evästeitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjää ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla. Voit lukea lisää evästeistä viestintäviraston sivuilta.


Voit hallinnoida verkkosivustomme evästeitä kahdella eri tavalla: muuttamalla evästeasetuksia selaimessasi, tai valitsemalla sallitut evästeet alta.
Välttämättömät
Always Enabled
Käytössämme on joitakin sivuston toiminnan kannalta pakollisia evästeitä. Ne mahdollistavat sivuston toiminnan ja turvallisuuden. Näitä evästeitä ei voi poistaa käytöstä.
Toiminnalliset
Toiminnallisten evästeiden avulla verkkosivustomme muistaa aiemmin tehdyt valinnat, kuten käyttäjänimen, kielen tai alueen. Näiden evästeiden avulla voimme tallentaa tietoja, jotka muuttavat verkkosivustomme toimivuutta.
Tilastolliset
Tilastoevästeitä käytetään sivuston parantamiseen. Näiden evästeiden avulla saamme tietoja esimerkiksi siitä, kuinka monta kävijää sivuillamme on käynyt ja mitkä sivut ovat luetuimpia. Tämä tarkoittaa, että voimme kehittää sivustoamme toimivammaksi ja palvelemaan kävijöitä paremmin.
Muut
Muut kategorisoimattomat evästeet.
Markkinointi
Markkinointievästeiden avulla voimme kohdentaa sinulle mainoksia eri verkkosivustoilla tai sisältöä sosiaalisessa mediassa. Näitä evästeitä asettavat kolmannen osapuolen mainonta- ja kohdistustyökalut.
Suorituskyky
Suorituskykyyn vaikuttavat evästeet auttavat sivustoa toimimaan käyttäjäystävällisemmin.
SAVE & ACCEPT
Powered by CookieYes Logo