Korkeasaaren hiilipäästöjä kompensoidaan monimuotoiseksi metsäksi Mikkeliin Artikkeli julkaistu: 23.09.2020 Korkeasaaren eläintarha pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraali organisaatio sitoo yhtä paljon päästöjä kuin sen toiminnasta syntyy. Tavoitteeseen pääsy vaatii hiilipäästöjen vähennysten lisäksi niiden kompensointia. Ensimmäinen kohde löytyi Suomesta: ilmakehän hiilen sitominen monimuotoisen metsän kasvattamiseen Mikkelissä. Korkeasaaren matka hiilineutraaliksi alkoi vuonna 2016, kun eläintarha otti käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän. Eläintarhan toiminnan hiilijalanjälki laskettiin ja sen pohjalta tehtiin suunnitelma päästöjen vähentämiseksi. Korkeasaari on siirtynyt vihreään sähköön ja lämmittää hiilivapaalla kiertolämmöllä. Kahdelle katolle on asennettu aurinkopaneelit ja eläintarhaan on hankittu sähkö- ja kaasuautot. Eläinten ravinnossa suositaan hävikki- ja lähiruokaa. Niitä päästöjä, joita ei voida vähentää, kompensoidaan. Esimerkiksi eläinten kuljetus Korkeasaaresta toisiin eläintarhoihin tapahtuu usein lentoteitse, jotta eläimen ei tarvitse viettää kuljetuslaatikossa pitkää aikaa. Ensimmäiseksi kompensaatiokohteeksi valittiinkin eläinten ja henkilökunnan välttämättömät lentokuljetukset. ”Tutkimme eri kompensaatiovaihtoehtoja löytääksemme kotimaisen toimijan, jolle luonnon monimuotoisuus on tärkeää. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Puuni Oy, jonka kautta tuemme metsänkasvatusta joutomaalle. Tulevaisuudessa metsät toimivat hiilinieluina ja lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta, jonka turvaaminen on Korkeasaaren tärkein tavoite”, kertoo Korkeasaaren ympäristökasvattaja Marjo Priha. Korkeasaaren ensimmäinen kompensaatiometsä istutettiin huhtikuussa Mikkelin Suonsaareen pitkään joutomaana olleelle peltoalueelle. Nyt heinän seasta pilkottaa rauduskoivun ja lehtikuusen taimia. Eri puulajeja kasvava metsä on kestävämpi, pitkäikäisempi ja monimuotoisempi. Mikkelin kaupunki maanomistajana on sitoutunut pitämään alueen metsänä seuraavat sata vuotta. Birch growing in Mikkeli, creating a carbon sink to compensate Korkeasaari Zoo's flightsPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooPuuni Oy talking about their work with carbon sinksPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooKorkeasaari Zoo and Puuni Oy staff in front of Mikkeli carbon sinkPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooSpruce growing in Mikkeli, creating a carbon sink to compensate Korkeasaari Zoo's flightsPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooKorkeasaari Zoo staff visiting the Mikkeli carbon sink, where trees have been planted to compensate the flights of zoo's staff and animal transportationsPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooBirch growing in Mikkeli, creating a carbon sink to compensate Korkeasaari Zoo's flightsPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooJoona Puhakka from Puuni Oy talking about their work with carbon sinksPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooPuuni Oy talking about their work with carbon sinksPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooKorkeasaari Zoo staff visiting the Mikkeli carbon sink, where trees have been planted to compensate the flights of zoo's staff and animal transportationsPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari ZooPuuni Oy talking about their work with carbon sinksPicture by: Annika Sorjonen (2020) Korkeasaari Zoo Keskustelu
