Kuuttiruuhka Korkeasaaressa – hoidossa jo seitsemän hylkeenpoikasta Artikkeli julkaistu: 04.05.2017 Korkeasaaren Villieläinsairaalaan on tuotu kevään aikana peräti seitsemän harmaahylkeen poikasta. Kaikki olivat liian laihoja selviämään itsekseen, sillä niillä ei ollut riittävää ihonalaista rasvakerrosta kylmässä vedessä kalastamiseen. Pienimmät kuutit olivat alle 10-kiloisia ja valkoisen kuuttikarvan peitossa. Ne olivat joutuneet erilleen emostaan ja jääneet vaille riittävää rasvapitoista maitoa. Keväällä nopeasti lähteneet jäät ovat voineet edesauttaa kuuttien eksymistä. Ensimmäiset kuutit saapuivat Villieläinsairaalaan maaliskuun lopulla Hangosta ja Espoosta. Myöhemmin tuotiin Paraisilta kaksi kuuttia sekä Vuosaaren sataman ja Inkoon Kopparnäsin kuutit. Seitsemäs kuutti pelastettiin vappuaattona omakotitalon pihasta Raaseporin Åminneforsista. Kuutit ovat saaneet ravinnokseen letkulla rasvaista kalamössöä, kunnes kala on alkanut maistua. Joillakin kuuteilla kalansyönnin oppiminen vie pidempään. Ensimmäinen Paraisten kuutti on elänyt kalamössöllä jo muutaman viikon ja siirretty nyt altaaseen, jossa uiskentelee elävää kalaa. Seurana on Vuosaaren kuutti, joka pyydystää jo kalansa itse. Jälkimmäinen Paraisilta saapunut ärhäkkä 13-kiloinen pikkukuutti kiinnostui kalastamisesta parissa päivässä ja kalastelee nyt ulkoaltaassa yli 20-kiloisiksi lihoneiden Hangon ja Espoon kuuttien kanssa. Neljää kuuteista on lääkitty haavojen vuoksi. Hylkeet voivat loukkaantua veneiden potkureista tai petoeläimiä kohdatessaan. Ulkoluodoilla kuutteja pyydystävät erityisesti merikotkat. Inkoon kuutti oli heikentynyt saatuaan takaräpylään haavan, joka aiheutti verenmyrkytyksen. Myös molemmilla Paraisten kuuteilla oli haavoja. Joukon hiljaisin on vasta saapunut Raaseporin kuutti, jolta hoidetaan pahan aliravitsemuksen lisäksi infektiota suussa. Kaikki kuutit pyritään lihottamaan kesäkuntoon, eli reilun 30 kilon painoisiksi, ennen vapautusta luontoon hylkeidensuojelualueelle. Vahvimpien kuuttien toivotaan pääsevän mereen mahdollisimman pian, jotta pienemmät saadaan isompiin altaisiin. Kuutit opettelevat altaissa elävän kalan pyydystystä, missä erittäin suurena apuna on ollut Hannusjärven hoitokalastuksen yhteydessä pyydetty elävä kalasaalis. Villieläinsairaalassa tarve elävälle kalalle on nyt suuri, joten muutkin ovat tervetulleita tuomaan kalaa kuuttien syötäväksi. Villieläinsairaalan yhteystiedot. The new home and friendsPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesParainen seal heads to her new homePicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesParainen seal says farewellPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesParainen seal flyingPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesParainen seal takes offPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesParainen seal comes next!Picture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesVuosaari seal doing well in the waterPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesVuosaari seal is out of the boxPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesVuosaari seal takes a look at the viewsPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archivesVuosaari seal's box is openedPicture by: Mari Lehmonen (2017) Helsinki Zoo archives Sinäkin voit auttaa villieläinsairaalan potilaita! Korkeasaaren Villieläinsairaala tarjoaa paikan, jonne loukkaantuneita tai orpoja luonnonvaraisia eläimiä voi tuoda saamaan ammattitaitoista hoitoa. Eläinsuojelulain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Vuosittain Villieläinsairaalaan tuodaan 800–1000 apua tai hoitoa tarvitsevaa luonnonvaraista eläintä. OSALLISTU JA AUTA Keskustelu