Visentti

Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsissä ja metsäniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä huonosti 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin sekä Kaukasuksella että Puolassa elävät viimeiset visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli onneksi vielä eläintarhoissa ja visentti voitiin palauttaa takaisin alkuperäisille elinalueilleen.

20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa on visenttejä.

Suojelu

Visentin elinalueet Keski- ja Itä-Euroopassa olivat laajat vielä 1800-luvun lopulla. Laji kuitenkin harvinaistui metsästyksen takia. Viimeinen luonnossa elänyt visentti ammuttiin Puolan Bialowiezassa vuonna 1921.

Visentin pelastukseksi koituivat eläintarhat, joissa perustettiin ensimmäinen kantakirja tämän lajin suunnitelmallista lisäännyttämistä varten. Tarhoissa olleet 50 yksilöä saatiin lisääntymään niin hyvin, että laji voitiin palauttaa luontoon jo 1950-luvulla. Myös Korkeasaaresta on viety visenttejä suojelualueelle Venäjälle 1990-luvun lopulla. Laji kuuluu edelleen eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP).

Onnistuneen suojelutyön ansiosta visenttikannat ovat kasvaneet viime vuosina, ja vuonna 2020 visentin uhanalaisuusluokitus muutettiinkin vaaraantuneesta silmälläpidettäväksi. Lajin nykyinen luonnonkanta on jo yli kuuden tuhannen yksilön kokoinen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren uusi visenttitarha valmistui vuonna 2011. Tarhassa asuu tällä hetkellä kolme naarasvisenttiä eli visenttilehmää, jotka ovat syntyneet vuosina 2014-2015 Kolmårdenin ja Bratislavan eläintarhoissa, sekä vuonna 2017 Ruotsissa syntynyt sonni. Toukokuussa 2021 laumaan syntyi kaksi vasikkaa ja kesäkuussa vielä kolmas. Vasikoita oli toivottu pitkään – tätä ennen visentit lisääntyivät Korkeasaaressa onnistuneesti 15 vuotta sitten! Vasikat syntyivät kuitenkin yllätyksenä, sillä nuoren sonnin ei uskottu olevan vielä sukukypsä.