Pole to Pole

161006_poletopole_logo_transparent_350x350

Yhdessä ilmastonmuutosta vastaan!

Kampanja ollut käynnissä vuosina 2014-2015

Pole to Pole on eläintarhojen yhteinen kampanja napa-alueiden ainutlaatuisen luonnon puolesta. Kampanja kertoo napa-alueiden luonnon monimuotoisuudesta ja hauraudesta ympäristömuutoksille. Napojen lähettiläät – jääkarhut ja pingviinit, sekä napa-alueiden muu lajisto ovat alttiina ilmaston lämpenemiselle, joka johtuu ilmakehän kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin (CO2), määrän kasvusta. Kasvihuoneilmiöstä johtuva ilmaston lämpeneminen nostaa todennäköisesti maapallon keskilämpötilaa vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen astetta.

Koska muutokset ilmastossa ovat ihmistoiminnan aikaansaamia, myös ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Yhteisillä päätöksillä sekä pienillä teoilla pääsemme alkuun. Kestävät arjen valinnat, kuten valojen sammuttaminen, termostaatin säätäminen pienemmälle tai kasvisruuan ja polkupyöräilyn suosiminen ovat ensimmäisiä askelia, jotka vievät tavoitetta eteenpäin. Jäätiköiden sulaminen on pysäytettävä!

Korkeasaaren arktiset lajit

Korkeasaaressa asustavia arktisia lajeja ovat tunturipöllö, metsäpeura ja ahma. Tervetuloa tutustumaan niihin paikan päällä.

Vuosi 2015 käynnistyy Korkeasaaren eläintarhan henkilökunnan ilmastoystävän Facebook-haasteilla, joita jaettiin ystäville. Näihin voi myös sitoutua itsekin – nyt ja myöhemminkin! Korkeasaari järjesti myös ensimmäisen koko perheen ilmastoaiheisen kampanjaviikonlopun helmikuussa 2015 ja varsinainen Pole to Pole -päätapahtuma järjestettiin pääsiäisenä. Lue lisää Pole to Pole -kampanjasta. Lisätietoa siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa napa-alueilla ja Suomessa, löydät sivun lopusta.

Kuvia arktisilta alueilta

Kuvat: Daniel J. Cox/Natural Exposures website.

Ilmastoystävän valintoja – haasta ystäväsi

Sanna Hellström

1. Vaihda lihasvoimaan!

Pyöräily ja kävely ovat halpoja, terveellisiä ja ilmastomyötäisiä liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen.

Haastaja: Sanna Hellström, Korkeasaaren johtaja

Susan

2. Jätteet kiertoon!

Väärään paikkaan joutunut eloperäinen jäte vauhdittaa ilmastonmuutosta reippaasti. Suomessa noin puolet metaanipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Pistä maatuva jäte kompostiin ja kierrätä muutkin jätteesi.

Haastaja: Susan Nuurtila, eläintenhoitaja

Minna Hyvärinen

3. Suosi kasvis- ja lähiruokaa!

Ruoan kuljettamiseen ympäri maapalloa kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi vihannesten kuljetus rekoilla tuhansien kilometrien päästä voi vaatia jopa suuremman energiamäärän, joka kuluu samojen vihannesten kasvattamiseen Suomessa avomaalla. Lihan tuottaminen kuluttaa suhteessa kasviksiin paljon energiaa. Karjataloudesta syntyy runsaasti voimakkaiden kasvihuonekaasujen kuten metaanin ja typpioksidien päästöjä. Valitse mahdollisimman lähellä tuotettua, kasvispainotteista ruokaa.

Haastaja: Minna Hyvärinen, puutarhuri

Matilda Anttila

4. Poimi ostoskassiin luomua!

Luonnonmukainen viljely kuluttaa tavanomaista tuotantoa vähemmän energiaa. Esimerkiksi kotimaisen luomuruiskilon tuottamiseen tarvitaan vain noin puolet kotimaisen tehotuotetun ruiskilon vaatimasta energiamäärästä. Suosi ruokaostoksilla luomutuotteita.

Haastaja: Matilda Anttila, markkinointisuunnittelija

Aki Kotkas

5. Vaihda virtaa!

Suomen ilmastopäästöistä 2/3 tulee energiantuotannosta. Voit valita fossiilisilla polttoaineilla tuotetun “mustan” ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön välillä. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossa alle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän. Vaihda virtaa ja äänestä sähkölaskullasi uusiutuvien puolesta.

Haastaja: Aki Kotkas, graafinen suunnittelija

Merja Wahlroos

6. Älä lämmitä turhaan!

Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla huonelämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Terveellisenä huonelämpötilana pidetään 20-22°C:ta. Jos käytät sähkölämmitystä, valitse vihreää sähköä. Jos asut öljylämmitteisessä talossa, säästät rahaa ja ilmastoa siirtymällä pellettilämmitykseen tai maalämpöön.

Haastaja: Merja Wahlroos, eläintenhoitaja

Marjo Priha

7. Säästä sähköä!

Jos suomalaiskodit vaihtaisivat energiansäästölamppuihin, sähköä säästyisi yli 900 gigawattituntia vuodessa. Se vastaa Loviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotantoa. Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen 11 watin energiansäästölampuilla säästää vuodessa lähes 20 euroa ja 35 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin äläkä polta niitäkään turhaan.

Haastaja: Marjo Priha, ympäristökasvattaja

141209_Mikon_haaste_Mari_Lehmonen_Korkeasaaren_arkisto_reunat

8. Älä polta maailman metsiä!

Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain 200 000 hehtaaria metsää. Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi.

Haastaja: Mikko Holmi, aluehuoltomies

Ilmastonmuutos napa-alueilla ja Suomessa

Arktis
Arktiksella eli pohjoisella napa-alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Kesäksi alueelle muuttaa yli 200 lintulajia Etelä-Afrikasta, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Etelä-Amerikasta saakka. Arktisella alueella elää monia merinisäkkäitä, kuten valaita ja hylkeitä. Lämpötila Antarktiksella voi vaihdella -60 °C to +20 °C välillä. Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Arktista aluetta koettelevan, ilmaston lämpenemisen aiheuttaman muutoksen nopeus on jo nähtävillä. Arktinen merijää nuortuu ja ohenee, jolloin se sulaa paljon nopeammin. Tutkijat ennustavatkin, että tulevaisuudessa avoveden alueet muodostuvat aikaisemmin ja tulevat yhä laajamittaisemmiksi. Pysyvä jääpeite Pohjoisella Jäämerellä pienenee ja voi kadota kokonaan kesäajaksi vuoteen 2040 mennessä.

Maaperä on lämmennyt ikirouta-alueilla viime vuosikymmenten aikana paikoin jopa 2 astetta. Yhtenäisen ikiroudan alueen odotetaan kutistuvan ja pirstoutuvan. Arktinen ikirouta sisältää lähes 1700 miljardia tonnia hiiltä, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin nykyinen hiilen määrä ilmakehässä. Ikiroudan sulaminen vapauttaa hiilidioksidia ja metaania ilmakehään kiihdyttäen ilmastonmuutosta entisestään. On myös ennustettu, että 90 prosenttia arktisen alueen maanpintaa lähimpänä olevasta ikiroudasta sulaa tällä vuosisadalla.

Lämpötilan kohotessa havumetsä valtaa alaa tundralta ja tundra leviää nykyisille kylmyysaavikoille. Pysyvän jääpeitteen sulaessa arktinen alue tulee helpommin saavutettavaksi laivaliikenteelle aiheuttaen häiriötä ekosysteemeille. Myös luonnonvarojen, kuten öljyn ja kaasun hyödyntäminen uhkaa alueen herkkää luontoa. Merijään vähentyessä monet pedot menettävät saalistusalueita ja joutuvat etsimään ravintoa kauempaa mereltä. Lämpötilanmuutokset vaikuttavat meren ravintoketjuihin, esimerkiksi kaloihin, jotka ovat monien merinisäkkäiden tärkein ravinnonlähde. Kylmään tottuneet kasvit ja eläimet voivat muilla alueilla yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen vetäytymällä kohti pohjoista. Maapallon pohjoisimmassa kolkassa eläville eliölajeille pakomatka pohjoiseen ei ole ratkaisu.

Antarktis
Antarktis eli Etelämanner on maailman kuivin, tuulisin sekä kylmin manner. Kylmin koskaan mitattu lämpötila siellä on -94 °C. Etelämanner lämpenee tällä hetkellä nopeasti, vain osa arktisesta alueesta lämpenee nopeammin. Antarktiksen alueen eläimet saalistavat meressä ja pesivät maalla, joten alueen muutoksilla voi olla hyvin suuria negatiivisia vaikutuksia. Noin 98% Etelä¬mantereesta on mannerjäätikön peitossa. Lämpötilan nousu on nopeuttanut jäätikön sulamista, sen vetäytyminen sekä jään virtaus mereen on 10-kertaistunut. On arvioitu, että jos Antarktiksen koko jäämassa sulaisi, merenpinta voisi nousta kymmeniä metrejä.

Vain pieni määrä lajeja pystyy selviämään Etelämantereen rankoissa olosuhteissa. Etelämannerta ympäröivillä merialueilla on sen sijaan paljon planktonia, joka on perusta rikkaalle meren ravintoverkolle. Tämä ekosysteemi reagoi vahvasti ilmastonmuutokseen. Joidenkin arvioiden mukaan merijään tuntumassa elävien kalojen ja pienten äyriäisten määrä on vähentynyt noin 80 % 70-luvulta lähtien. Hupeneva ravinto ja muutokset merijäässä aiheuttavat eläinkantojen pienenemistä, muutoksia levittäytymisessä ja alentavat lisääntymismenestystä. Etelämannerta ympäröiville saarille saattaa myös siirtyä uusia petoja lisäten häiriöitä pesintäalueilla. Liikakalastus alueella lisää häiriöitä ravintoketjuissa vähentäen eläinplanktonia kuten krilliä, joka on hetulavalaiden, hylkeiden ja lintujen tärkeää ravintoa. Kasvava ihmisten läsnäolo alueella lisää saasteiden määrää ja hylätyt kalastusvälineet yms. saattavat aiheuttaa eläinten loukkaantumisia ja kuolemia. Vuosittain alueella vierailee noin 30000 turistia.

Ilmastonmuutos Suomessa
Monet pohjoisen eläimet ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä. Jos Suomen ilmasto lämpenee sadassa vuodessa neljä astetta, pohjoinen havumetsävyöhyke siirtyy 400–500 kilometriä pohjoiseen. Lehtipuut yleistyvät kaikkialla Suomessa. Sen sijaan kuusi vähenee Etelä-Suomessa, jolloin kosteissa ja varjoisissa kuusikoissa viihtyvät lajit kärsivät. Pohjoinen havumetsävyöhyke leviää pohjoisemmaksi vallaten alaa arktiselta tundralta. Pohjoisten alueiden kasveille ja eläimille sopivat elinalueet kutistuvat tai katoavat ilmastovyöhykkeiden siirtyessä kohti napoja. Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetunsa ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi naali on joutunut ahtaalle etelästä levittäytyneen ketun vallatessa siltä elinalueita. Vähälumiset talvet vaarantavat esim. uhanalaisen rupiliskon elinympäristöt: lammet saattavat kuivua kokonaan. Saimaannorpan ja itämerennorpan pesintä on jo vaikeutunut jäiden käydessä vähiin keväisin. Lumen väheneminen talvella haittaa myös lajeja, jotka vaihtavat talvipukuun. Tällaisia ovat meillä esim. naali, metsäjänis, lumikko, kärpän, riekko ja kiiruna.