Aavikkokulkusirkka

Aavikkokulkusirkka on heinäsirkkojen heimoon kuuluva, noin viiden sentin pituinen hyönteislaji. Laji elää aavikoilla ja puoliaavikoilla, sitä tavataan Länsi- ja Pohjois-Afrikassa, Välimeren alueella, Lähi-idässä, Turkissa, Iranssa sekä Keski-Aasiassa

Yhdessä parvessa voi olla jopa miljardeja sirkkoja.

Kulkusirkat voivat suurina esiintyminä aiheuttaa laajamittaista viljelykasvien tuhoa. Kulkusirkkakannan kasvaessa ja ravinnon loppuessa sirkat vaeltavat valtavina parvina muualle syöden kaiken kasvipitoisen aineksen mennessään.

Heinäsirkkojen pitämä ääni syntyy hankaamalla takajalkoja etusiipiin. Useimmilla lajeilla vain koiraat sirittävät. Joillain sirkkalajeilla on useita erilaisia sirityksiä: kutsusiritys houkuttelemaan naaraita ja pitämään muita koiraita loitolla, kosiosiritys naaraan ollessa lähistöllä lähistöllä, voittosiritys kun parittelu on jo tapahtunut, ja aggressiosiritys toisen koiraan ollessa lähistöllä.

Suojelu

Ilmastonmuutoksen myötä sirkkojen suurten parvien vaellukset tulevat todennäköisesti lisääntymään, sillä sään ääri-ilmiöt luovat sirkoille suodulliset lisääntymisolosuhteet. Sirkkojen torjumisen ongelmana on siinä käytettävän myrkyn päätyminen lopulta niitä syövien lintujen elimistöön.

Myös ihmiset voivat käyttävät heinäsirkkoja ravintona: hyönteisruoka tarjoaa vaihtoehtoisen proteiinin lähteen lihalle. Suomessakin on sallittua käyttää elintarvikkeena varta vasten ihmisravinnoksi kasvatettuja hyönteisiä, mukaan lukien aavikkokulkusirkkoja.

Korkeasaaressa

Aavikkokulkusirkkoja on nähtävillä Africasia-talon aavikkopuolella. Korkeasaaren trooppisissa taloissa on myös hyönteiskasvattamo, jossa kasvatetaan sirkkoja, torakoita ja banaanikärpäsiä ruuaksi matelijoille, sammakoille, apinoille ja muille hyönteisiä syöville eläintarhan lajeille. Useita eri hyönteislajeja syöttämällä saadaan tarhaeläinten ruokavaliosta sopivan monipuolinen. Korkeasaaren eläimet syövätkin yhteensä noin 6000 sirkkaa ja torakkaa kuukaudessa! Trooppisissa taloissa elää monia ruokahyönteisiä myös vapaana, minkä voikin kotisirkkakoiraiden iltaisesta sirittelystä helposti huomata.